Hiukkavaaran K2-taiteilijatalo avaa ovensa yleisölle – työhuoneet muuttuvat gallerioiksi

Hiukkavaaran ja Pikisaaren kulttuurikeskittymissä työskentelee satoja kuvataiteilijoita, muusikoita, käsityöläisiä ja esittävän taiteen edustajia. Osalle heistä taiteen tuottaminen on rakas harrastus, mutta monelle se on samalla sekä kokonaisvaltainen elämäntapa että ansiotyö. Taiteilijakeskittymät tarjoavat tekijöille mahdollisuuden verkostoitua, järjestää tapahtumia sekä toimia toisilleen tärkeänä vertaistukena.

Vanhan kasarmialueen K2-taiteilijatalon toimijat ovat tänä vuonna tiivistäneet yhteistyötä entisestään perustamalla yhdistyksen, jonka tarkoituksena on kehittää sekä talon sisäistä- että ulospäin suuntautuvaa toimintaa. Yksi yleisölle avoin tapahtuma on vuosittain järjestettävä avoimet ovet -viikonloppu, jonka aikana voi käydä tutustumassa taiteilijoiden työhuoneisiin, aistia vanhan rakennuksen persoonallista henkeä, jututtaa taiteilijoita ja osallistua suosittuihin taidearpajaisiin. Myllytullin koulun oppilaat mukana pitämässä koko tapahtuman ajan Taidesotku-kahviota.

Avoimet ovet ovat keränneet vuosittain runsaan määrän osallistujia, ja yleisöä odotetaan saapuvan tänäkin vuonna entiseen malliin. Monille vieraille taiteilijoiden työskentelytilojen näkeminen on jo itsessään elämys.

”Meillehän tämä on tavallinen työpaikka, mutta monella ei ole tietoa missä ja millä tavalla eri taiteilijat työskentelevät. Tapahtumasta saatu palaute on aina ollut positiivista, ja ihmiset ovat iloisia kun tämmöisiä kaikille avoimia ja ilmaisia tapahtumia järjestetään”, kertoo kuvataiteilija ja kauneusalan yrittäjä Saija Candelin, joka on työskennellyt Hiukkavaarassa jo viitisen vuotta.

”Kerran eräs vierailija vertasi toimintaa keskieurooppalaisissa kaupungeissa järjestettäviin tapahtumiin, joissa pääsee tutustumaan taiteilijoiden työhuoneisiin”, lisää kuvataiteilija Inari Metsä.

Yhteistyössä on voimaa

Vaikka K2-talossa on taiteilijoiden mukaan vallinnut aina yhteisöllinen ja ystävällinen ilmapiiri, varsinaista yhdistystoimintaa siellä ei ole ollut. Tänä vuonna perustetun yhdistyksen yksi keskeinen teema on toiminnan laajentuminen seinien ulkopuolelle.

”Yhdistyksenä toimiminen antaa meille hyvän pohjan osallistua erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Sitä kautta on helpompi kehittää toimintaa. Mietimme, kuinka saamme ihmiset mukaan yhteisölliseen toimintaan nauttimaan kulttuurista ja taiteesta. Yksi tavoite on saada isompi projekti osaksi 2026 kulttuuripääkaupunki -hanketta ”, kertoo maisemamaalari Sanna Kananoja, joka toimii myös yhdistyksen puheenjohtajana.

Kananoja muutti Turusta Ouluun vajaa pari vuotta sitten ja oli iloisesti yllättynyt taiteilijatalon toiminnasta.

”Olin ollut aikaisemmin osa pienempää taiteilijayhteisöä, mutta minulle tuli yllätyksenä, että täällä järjestetään myös yhteisiä tapahtumia. Se on kivaa bonusta”, hän sanoo.

Yhteisöllisyyden tunne on myös Inari Metsälle tärkeää. Hän on kokenut alusta saakka itsensä tervetulleeksi ja olevansa osa suurempaa kokonaisuutta.

”Tulin taloon suuren elämänmuutoksen myötä aivan noviisina. Minut otettiin tosi ihanasti vastaan vaikka olin uusi tekijä alalla. Kiva yhteisö on minulle todella tärkeä asia”, hän kertoo.

”Vaikka tämä on hiljaisen työn tila, jossa jokainen puurtaa pääsääntöisesti yksin omassa huoneessaan, on kiva, kun meillä on yhteisiä kokoontumisia ja tapahtumia – niin kuin vaikka tulevat avoimet ovet”, hän lisää.

Taiteilijat ovat lähteneet innokkaasti mukaan yhdistystoimintaan.

”Meistä kukaan ei työskentele perinteiseen virka-aikaan, vaan me olemme ajatuksen tasolla koko ajan töissä. Emme laske tunteja vaan taiteilijan työ on meille elämäntapa. Meillä on keskenämme syvä yhteisymmärrys näistä asioista ja siten voimme toimia myös vertaistukena toisillemme”, toteaa Candelin.

Rosoista viehätystä

K2 on vanha kasarmirakennus, joka antaa oman mausteensa yleistunnelmaan. Pieni rosoisuus tuntuu taiteilijoista kodikkaalta ja persoonalliselta.

”Yksi paikan viehätys on se, ettei tämä ole steriili tila, jossa pitää varoa jokaista roisketta. Itse koen ympäristön kaikkine vivahteineen erittäin inspiroivaksi”, Candelin kuvailee.

”Kun rakennukset siirtyvät Hiukanpiha KOY:n omistukseen muutama vuosi sitten, moni asia on parantunut ja helpottunut. On hienoa, että omistajissa on kulttuuri-ihmisiä mukana”, hän jatkaa.

Taiteilijat ovat yhtä mieltä siitä, että työhuoneet ovat elinehto taiteen tekemiselle ja niistä on koko ajan jatkuva pula. Myös kasarmin eri tiloihin on jonoa. Candelin antaa kuitenkin kiitosta Oulun kaupungille jatkuvasta panostuksesta taiteeseen ja kulttuuriin.

”Oulun kaupunki jakoi tänäkin vuonna reilusti yli 80 000 euroa työtilatukea, ja K2 on aina saanut muun muassa tapahtuma-avustusta”, hän painottaa.

Candelinille työhuone on mahdollistanut kahden ammatin yhdistämisen saman katon alle.

”Jos maalaisin omassa kodissa, jäisin paljosta paitsi. Olen yhdistänyt omaan huoneeseeni ateljeen sekä liiketilan, jossa teen kauneusalan hommia. Ennen minulla oli erillinen liiketila keskustassa ja siirtyminen kahden paikan välillä vei aivan turhaa aikaa. Nyt voin sujuvasti siirtyä työtehtävästä toiseen”, hän kertoo.

Vaikka talo on yleisesti yleisöltä suljettu, saa taiteilijoiden luo tulla ennalta sovitusti vierailemaan ja tekemään kauppoja. Avoimien ovien jälkeen moni onkin ottanut myöhemmin yhteyttä.

”Tapahtuman aikana voi tehdä ostoksia, mutta joskus taidehankintaa saattaa jäädä miettimään ja haluaa palata myöhemmin asiaan. Taiteilijoihin kannattaa ehdottomasti olla henkilökohtaisesti yhteydessä, mikäli haluaa piipahtaa työhuoneella”, Kananoja rohkaisee.

Avoimet ovet lauantaina ja sunnuntaina 22.-23. huhtikuuta klo 12.00-16.00 osoitteessa Hiukanpiha 25, Oulu.