Pikku-Runeberg säikytteli naisia Oulussa

Aleksanterinkatu 19 eli nykyinen Jumprun talo vuonna 1948. Vuosina 1812-1814 Runeberg asui tässä osoitteessa käydessään Oulun triviaalikoulua. Kuva: Esko Sarasmo/Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Kahdeksanvuotias Johan Ludvig Runeberg saapui Pietarsaaresta Ouluun vuonna 1812. Hän tuli käymään triviaalikoulua setänsä tullijohtaja Anton Ludvig Runebergin luokse. Setä kustansi pojan koulunkäynnin.

Tulevan kansallisrunoilijan Oulun-koti oli nykyisessä Jumprun talossa. Runebergin elämäkerran kirjoittaja J. E. Strömborg kertoo, että poika säikytteli perheen naisväkeä nähdäkseen kuinka usein sai heidät pyörtymään ja toipumaan hajusuolalla.

Nimi herää taas henkiin

Johan Ludvigin setä Anton menehtyi sairaskohtaukseen vuonna 1814. Niinpä Johan Ludvig lähetettiin takaisin Pietarsaareen.

Ilmeisesti kansallisrunoilija jätti Oulun lopullisesti, sillä hän ei ole jäänyt edes kummittelemaan Jumpruun. Tämän todistaa kapakoitsija Ari Flinck. Sen sijaan yrittäminen Runebergin entisessä asuintalossa tuntuu etuoikeutetulta.

”Vetää jopa nöyräksi. Vanhasta rakennuksesta tulee hieno fiilis”, Flinck sanoo.

Vanhassa normaalissa Jumpru on tarjonnut asiakkailleen kahvit ja runebergintortut viides helmikuuta, tänä vuonna kuitenkaan ei.

Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg ei jäänyt Ouluun kummittelemaan. Kuvaaja tuntematon, kuva Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmista.

Muutoin Runeberg herää Oulussa henkiin helmikuussa. Oulun kirjailijaseura ry:n Black hole -tapahtuman virtuaalitilat on nimetty Franzénin, Snellmanin ja Runebergin mukaan. Runeberg-huoneen ohjelma painottuu kääntämiseen.

Lisäksi Jumprun seinästä löytyy Runebergin muistolaatta. Sen on paikalleen laittanut Oulu-seura.

Jutussa käytetty haastatteluiden lisäksi lähteinä seuraavia verkkosivuja: www.runeberg,net, www.jumpru.fi

Melskaava hollantilainen kolisuttaa

Kapakoitsija Flinck kertoo kuinka hollantilainen Frau Maria -alus ajoi karille Hailuodossa vuonna 1859.

Merimiehet pääsivät pienemmällä veneellä maihin paitsi yksi matruusi lähti kiviä pitkin Ouluun. Hän päätyi nykyiseen Jumpruun, silloiseen majoitustaloon. Siellä matruusi alkoi nahistella paikallisten kanssa, joten hänet laitettiin rauhoittumaan lattian alle tyrmään, nykyisten vessojen luo. Sinne mies unohdettiin ja sinne hän kuoli.

Flinckin mukaan hollantilaismatruusin askeleet voi kuulla, kun ravintola ei ole auki. Myös kahvatuoppien koukut heiluvat itsekseen, hollannin kieltä kuuluu, vaikka ei pitäisi, ja heiluriovet baaritiskillä aukeavat itsekseen.

 

Lue myös