Kaupunki korjaa, osa 3: Lyseon lukion remonttityömaan vahvuus kasvaa kesällä

Oulun Lyseon lukion peruskorjauksen on määrä valmistua kesään 2023 mennessä. Kuvat: Kari Arontie

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: Petri Kristian Isoniemi

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oulun keskustassa sijaitsevan historiallisen Lyseon lukion peruskorjaus on käynnissä tällä hetkellä, ja urakoitsijana toimi NCC Suomi Oy:n. Työntekijöitä on työmaalla NCC Suomi Oy:n työpäällikön Anssi Walleniuksen mukaan yli 30 tällä hetkellä. Työntekijöiden lukumäärä tulee vielä kasvamaan tämän vuoden aikana.

”Ensi kesänä ja syksynä työmaan vahvuus on 60 ja 70 välillä, kun kaikki talotekniikkatyöt pääsevät kunnolla käyntiin”, Wallenius kertoo.

Lukiorakennuksen peruskorjaus on edennyt tällä hetkellä siihen vaiheeseen, että rakennuksen 1930-luvulla valmistuneessa osassa on tehty purkutöitä ja myös korjaustyöt ovat käynnissä.

”Purkutyöt ovat yksi mittavin työvaihe, mikä on tällä hetkellä käynnissä. Sitten uusitaan vesikattorakenteita ja on alettu uusia välipohjarakenteita sekä vanhojen ikkunoiden korjaustyö on käynnissä parasta aikaa, Wallenius kertoo.

Projektipäällikkö Tero Kauppila Oulun Tilapalveluista, rehtori Mika Aalto, työpäällikkö Anssi Wallenius ja työnjohtaja Juha Huttu-Hiltunen ovat Oulun Lyseon lukion saksan kielen luokassa.

Purkutyöt ja sääsuojien rakentaminen alkoi lokakuussa 2021. Työt tehdään neljässä lohkossa, joista A- ja B-lohko ovat työn alla tällä hetkellä. Peruskorjauksen on määrä olla valmiina kesään 2023 mennessä. Oppilaat opiskelevat väistötilassa Raksilassa entisessä Oulun ammattikorkeakoulun kiinteistössä yhdessä Merikosken lukion kanssa siihen saakka.

Ennallistava remontti

Oulun Lyseon lukioon tehdään joitakin muutoksia peruskorjauksen aikana. Rehtorin Mika Aallon mukaan suurin muutos on se, että ruokasali ja keittiö siirtyvät vanhan liikuntasalin paikalle. Liikuntasali ei ollut nykyaikainen liikuntasali, vaan se oli alun perin voimistelusali. Siksi liikuntatila on vuokrattuna Ammattiopisto Luovin liikuntasalista ja myös Ouluhallin laajennusosa on käytössä.

”Tässä on tarkoitus tehdä ennallistava remontti, jossa tilat saatetaan talotekniikan osalta nykyaikaiseen kuntoon”, Aalto kertoo.

Oulun Lyseon lukioon rakennetaan peruskorjauksen yhteydessä hissi, jonne on määrä päästä vasemmanpuoleisen oven kautta.

Lukiorakennuksen sisällä luokkahuoneet ja juhlasali pysyvät ennallaan lukuun ottamatta sitä, että kateederit eli korokkeet poistetaan luokkahuoneista. Lukiorakennukseen on määrä tulla myös hissi.

Peruskorjaus tarpeellinen

Oulun Lyseon lukion vanhin osa valmistui vuonna 1831. Sen jälkeen päärakennusta on laajennettu kolme kertaa. Mika Aallon mukaan peruskorjaus oli tarpeellinen, koska edellinen remontti tehtiin vuonna 1987. Se oli luonteeltaan säilyttävä saneeraus, mikä antaa hyvät lähtökohdat tälle peruskorjaukselle, joka on myös luonteeltaan vahvasti säilyttävä.

Oulun Lyseon lukion rehtorin Mika Aallon mukaan juhlasali tulee säilymään entisellään.

Peruskorjauksen valmistelu alkoi vuonna 2020. Peruskorjaus toteutetaan yhteistoiminnallisena suunnittele ja rakenna -urakkana, jonka arvo on 14 miljoonaa euroa. Rakennuttajana toimii Oulun Tilapalvelut -liikelaitos. Suunnittele ja rakenna -urakoitsijan kilpailutus tapahtui neuvottelumenetelmällä syksyllä 2020, jolloin urakoitsijaksi valikoitui NCC Suomi Oy. Arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy.

Presidenteistä tunnettu lukio

Oulun Lyseon lukion rakennuksen vanhin osa valmistui Oulun triviaalikoulun käyttöön vuonna 1831 ja sen oli suunnitellut Carl Ludvig Engel. Oulun Lyseon lukio aloitti toimintansa vuonna 1874 yksityiskouluna, jonka nimi oli Oulun suomalainen yksityislyseo. Se muuttui valtionlyseoksi 1880-luvulla, minkä jälkeen sen nimi oli Oulun lyseo vuodesta 1924 alkaen. Se siirtyi peruskoulu-uudistuksessa Oulun kaupungin omistukseen 1970-luvulla, jolloin siitä tuli Oulun Lyseon lukio. Samalla keskikoululuokat siirtyivät peruskouluun.

Suomen sisällissodassa vuonna 1918 käydyssä Oulun taistelussa valkoiset olivat asemissa Oulun Lyseon lukiossa. Siellä säilytettiin vangittuja punakaartilaisia taistelun jälkeen. Kivijalassa on myös ilmapommituksen jälkiä talvella 1939–1940 käydyn talvisodan ajalta. Seinässä oleva kivilaatta kertoo, että tanskalainen Mathias Madsen kuoli ilmapommituksessa saamiinsa haavoihin 25. tammikuuta 1940.

Oulun Lyseon lukiossa on ollut monia kuuluisia oppilaita. Heitä ovat olleet esimerkiksi Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg, Suomen neljäs presidentti Kyösti Kallio ja Suomen kymmenes presidentti Martti Ahtisaari. Tässä lukiossa on Ahtisaaren mukaan nimetty aula.

Lue myös