Tiernafestarit on varma kevään merkki ja yksi kouluvuoden kohokohdista

Tuomas osallistui Tiernafestareille kuudennen ja viimeisen kerran. Seuraavaksi opinpolku jatkuu ammattiopisto Luovissa. Kuvat: Anne Laurila

Koulutus

Julkaistu: Kirjoittaja: Anne Laurila

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tiernan koulun yhteistä festivaalia juhlittiin Leinonpuiston koulun pihalla kuudetta kertaa, tällä kertaa ilmakitaran ja räppäri Ihmeen tahdissa. Seitsemässä eri toimipaikassa ympäri Oulua toimivalle Tiernan koululle festivaali on tärkeä kohtaamisen paikka, ja oppilaille tapahtuma on mieluisa lähtölaukaus kesän odotukseen.

Tiernan koulu on erityiskoulu, jossa opiskelee 230 oppilasta seitsemässä eri toimipaikassa. Kun kaikkien koulujen oppilaat ja koulun 170 työntekijää kokoontuvat Tiernafestarille Leinonpuiston yksikön pihalle, tunnelma on kuin oikealla festivaalilla.

Ympäri pihaa on levittäytynyt erilaisia toiminnallisia pisteitä kasvomaalauksesta graffitipajaan ja poniajelusta popcorn-kioskiin. Esiintymislavan edessä tanssijalkaa vipattaa niin aikuisilla kuin oppilaillakin.

Kaksi poikaa ongintapisteellä.

Veljekset Lauri ja Henri ovat toista kertaa Tiernafestarilla ja heillä on ollut tapahtumassa ihan mukavaa. Ongintapisteellä pojat tunnustavat oikeastaan odottavansa jo kesälomaa, että pääsevät pyöräilemään ja uimaan Nallikariin ja Lämsäjärvelle.

Tapahtumalle on tilausta, sillä se on lukuvuoden aikana ainoa tilaisuus koko koulun kokoontumiseen.

”Oppilailla ei vuoden aikana ole juurikaan mahdollisuuksia tavata toisiaan, joten tärkein syy, miksi järjestämme Tiernafestivaalit, on tarjota tällainen mahdollisuus koko koulun oppilaille”, taustoittaa Tiernan koulun rehtori Niina Oksman.

Tiernafestarit kohottaa koulumme arkea juuri sopivalla tavalla ja tarjoaa hyvää mieltä koko meidän koulumme yhteisölle.
Tiernan koulun rehtori Niina Oksman

Tiernan koulu tarjoaa opetusta erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille vuosiluokilla 1–9, joten festivaalin ohjelmisto täytyy suunnitella siten, että tapahtumassa viihtyvät kaikki.

”Tapahtuma on juuri sopiva meidän koulumme oppilaille, sillä se on koulumme oma juttu ja oikean kokoinen. Olemme joskus miettineet, miten voisimme osallistua kesäkuun alun Kaikkien kesäfestarille, mutta olemme todenneet, että se ei ole mahdollista. Ensinnäkin meillä ehtii koulutyö jo loppua ja oppilaat ovat lähteneet lomille. Lisäksi Kaikkien kesäfestari voi olla osalle oppilaistamme liian iso tapahtuma, minkä vuoksi haluamme pitää kiinni omasta festaristamme ja kehittää sitä. Tiernafestarit kohottaa koulumme arkea juuri sopivalla tavalla ja tarjoaa hyvää mieltä koko meidän koulumme yhteisölle”, Oksman sanoo.

Artisteja ja vanhoja klassikoita

Tiernafestarin suunnittelutiimin taustavoimat Mervi Vuento ja Satu Muurikainen vakuuttavat, että tapahtuman järjestely on ollut mukavaa, vaikka tehtävää on paljon. Festareiden suunnittelu ja toteutus hoituu yhteistyössä kollegoiden kanssa.

Kaksi naista poseeraa pahvikehysten sisällä.

Satu Muurikainen (vas.) ja Mervi Vuento järjestävät Tiernafestareita kokemuksen tuomalla varmuudella. Hymy on herkässä festivaalilla myös Tiernan koulun henkilökunnalla.

”Meillä alkaa olla jo aika hyvä rutiini Tiernafestarin järjestämisessä, sillä tämä on jo kuudes kerta, kun tapahtuma toteutetaan. Festarin järjestämiseen on oma tiimi ja kaikki Tiernan koulun yksiköt ovat siinä mukana. Tänä vuonna ohjelmassa on mukana vanhoja klassikoita, kuten graffitipaja, kasvomaalaus tai onginta, ne ovat suosikkeja ja olleet mukana alusta lähtien. Tänä vuonna poniajelu ja esiintyvät artistit ovat uutena, eli ilmakitaristi Aapo Rautio ja räppäri Ihme”, Muurikainen kertoo.

”Kaikki Tiernafestarissa on positiivista ja vaikka järjestelytyötä on paljon, tätä on ollut todella mukava tehdä. Teemme tätä tietysti oppilaiden iloksi ja on palkitsevaa nähdä, kuinka paljon he tästä tykkäävät. Oppilaat osaavat jo tätä keväällä odottaakin”, Vuento täydentää.

Oppilaillakin paikka lavalla

Leinonpuiston yksikön yhdeksäsluokkalaiselle Tuomakselle Tiernafestarit ovat jo tuttu juttu, mutta tämän vuoden festivaaleilla hänellä on annettu tehtäväksi vastuullinen rooli.

”Tämä on ensimmäinen kerta, kun juonnan festivaalit, viime vuonna tosin pääsin haastattelemaan paikalla olleita Kärppä-pelaajia. Lavalle meno aluksi hieman jännitti, mutta jännitys laukesi, kun pääsin vauhtiin”, Tuomas toteaa.

Tuomas löytää helposti tapahtumasta lempiasiansa, eikä juontotehtävät häiritse festivaalista nauttimista.

”Festivaalissa lempiasioitani ovat hyvä sää ja muiden yksiköiden oppilaat – heitä on kiva nähdä, vaikka niitä ei tunnekaan. Nyt kun on vanhempi, festivaalin ohjelmistosta kiinnostaa ehkä eri asiat kuin nuorempana. Tänä vuonna pidin erityisesti Ihmeestä ja ilmakitaristi Aaposta”, hän pohtii.

Rapartisti lavalla.

Räpartisti Ihme sai festivaaliyleisön tanssimaan. Oululaisartisti itsekin iloitsi keskiviikkoaamn ”spessukeikasta”.

Lukuvuotta on vielä muutama viikko jäljellä, josta peruskoulunsa päättävä Tuomas myöntää olevansa hieman haikeana, sillä taakse jää mukava oma opettaja ja tutut kaverit.

”Siirryn 9. luokan jälkeen Luoville, ja se tietysti vähän jännittää. Olen pitänyt opiskelusta täällä Leinonpuiston yksikössä, ja minulla on ollut mukava opettaja ja kaverit. En tiedä, millaista tulevaisuudessa Luovilla opiskelu tulee olemaan ja millainen opettaja minulle tulee, se on oikeastaan jännä tunne”, Tuomas toteaa.

Luovin opiskelijana Tuomas pääsee festivaalitunnelmiin jatkossa Kaikkien kesäfestivaalilla Kuusisaaressa, mutta myös Tiernan koululla rehtorilla on mietintämyssyssä uudet juhlasuunnitelmat. Ensi vuonna Oulun kouluilla juhlitaan koko lukuvuosi, sillä Oulu siirtyi 50 vuotta sitten ensimmäisten kuntien joukossa kunnalliseen peruskouluun. Juhlavuosi näkyy kaikissa Oulun kaupungin peruskouluissa teemalla Kaikkien koulu.

”Tiernan koulun kohdalta vaihtoehdot ovat vielä avoinna, miten osallistumme juhlavuoteen – katsomme järjestääkö kukin yksikkö oman tapahtumansa vai teemmekö jotain yhteistä. Sen voin ainakin luvata, että Tiernafestarit on luvassa myös ensi vuonna”, Oksman vakuuttaa.

Perusopetuksen 50-vuotisjuhlavuoden logo. Logo sisältää myös luvun 150, koska syksyllä 2024 tulee 150 vuotta siitä, kun Oulun ensimmäiset kansakoulut aloittivat.