Soittimien huolto ja rakentaminen kysyy kärsivällisyyttä – Tatu Salmelan verstas täyttää yhdeksän vuotta

Tatu Salmela on erikoistunut Hammond-urkujen sekä Rhodes- ja Wurlitzer-sähköpianoiden huoltamiseen. Kuva: Tatu Salmela

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Dimi Salo

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tatu Salmela kokee olleensa aina hieman tekninen tyyppi. Häntä kiinnostaa, miten laitteet toimivat.

”Turhautumisia täytyy oppia sietämään ja aina täytyy olla valmis opettelemaan uutta ja vanhaa”, hän naurahtaa.

Salmela on käynyt peruskoulun ja lukion Limingassa, jossa hänen vanhempansa asuvat edelleen.

”Eli kai se Liminka kasvupaikkakuntani on, vaikka olen syntynyt Kemissä.”

Tatu Salmela valmistui soitinrakentajaksi Ikaalisten harmonikkalinjalta vuonna 2012. Musiikkiteknologiksi hän opiskeli Tornion Lappia-instituutissa, josta valmistui vuonna 2007.

Oulun Tuirassa sijaitseva soitinverstas on ollut toiminnassa jo pitkään.

”Huhtikuussa tulee 9 vuotta täyteen. Asiakkaita on Rovaniemi-Helsinki-akselilla, hieman yli puolet oululaisia.”

Huoltamista ja rakentamista

Salmela kertoo, että hänen ensimmäinen sähköbassonsa oli veljensä vanha ja rikkinäinen, jonka hän onnistui korjaamaan käyttökelpoiseksi.

”Parin vuoden päästä olin tehnyt jo yhden sähköbasson itse, koivusta. Pian ostin Vox Super Continental -sähköurut, jotka olivat niin sanotusti projektikuntoiset. Niistä oppi paljon.”

Salmelan perustyötä on sähköisten kosketinsoitinten huolto. Hän on erikoistunut Hammond-urkujen sekä Rhodes- ja Wurlitzer-sähköpianoiden huoltamiseen.

”Korona on vaikuttanut työtilanteeseen aika kipeästi. Huoltokeikat ammattilaisille hupeni, ja koulujen soittimia ei ole tuotu huoltoon osin lähiopetuksen rajoituksien ja kustannuskysymyksien takia”, soitinhuoltaja harmittelee.

Kustomoituja soittopelejä

Erikoisuutena Salmela kustomoi huuliharppuja vaativille soittajille Hohnerin perusmalleista. Hän tekee virityksen ja säädöt asiakkaan toiveiden mukaan.

”Teen jatkuvasti prototyyppityötä uusien soitinlaitteiden parissa. Teen myös muutostöitä ja kustomointeja soittimiin ja vahvistimiin”, soitinrakentaja kertoo.

Hän on kehitellyt sähköisiä ja akustisia soittimia esimerkiksi oman yhtyeensä Hentilä, Laikari, Salmela & Pääkkö käyttöön. Kokoonpanossa Salmela soittaa kuminauhabassoa ja laulaa taustoja.

Muusikon taidot tarpeen

Hentilä, Laikari, Salmela & Pääkkö -yhtye ei ole treenannut pariin vuoteen. Bändiä ei ole silti kuopattukaan.

”HLSP:n on hieman syrjäyttänyt Pahus, sähköinen kokoonpano, jossa soitan bassoa. Soitan myös huuliharppua ja koskettimia Surasith-nimisessä yhtyeessä.”

Soittotaitoa tarvitaan, jotta voi ymmärtää, mitä asiakas soittimeltaan haluaa.

”Hienovaraisuuksiin on vaikea puuttua ummikkona. Tästä syystä minultakin jäävät puu- ja vaskipuhaltimet huoltamatta. Lisäksi musiikin teoriaa on hyvä osata auttavasti, siitä on apua kosketinsoitinten ja harmonikkojen huollossa.”

Kärsivällisyys palkitaan

Soittimien huoltaminen, korjaaminen ja rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä. Turhautumisia on opittava sietämään. Uutta ja vanhaa on oltava valmis oppimaan.

”Palkitsevinta hommassa taitaa olla pitkät ja perusteelliset soitinremontit, joihin saa käyttää aikaa ja varaosia. Varsinkin urkuja huoltaessa on turhauttavaa korjata nopeasti vaan yksi vika, kun paremmalla ajalla koko laitteen saisi kuntoon.”

Salmela ei osaa sanoa, tekeekö hän tällä hetkellä unelmatyötään.

”Ehkä 10-vuotias Tatu vastaisi kyllä”, hän pohtii.

Seurallinen erakko

Salmela kertoo käyvänsä pari kertaa vuodessa kalareissulla. Hän kyläilee vanhempiensa luona Limingassa säännöllisesti.

”Nykyään pääasialliset harrastukset musahommien lisäksi on ohjelmointi vanhalla Atari ST-tietokoneella, sekä lukeminen. Oon melkoinen erakko, ja seuraelämää bänditreenien ja työhommien lisäksi ei oo varsinkaan näin korona-aikoina tullut ylettömästi harrastettua”, hän toteaa.

Soitinverstaan kotisivut.