Oululaiset koreografit yhdistivät voimansa Jarkko Martikaisen kanssa – tuloksena tanssiteos Viimeinen sapiens

Viimeinen sapiens vie katsojan ihmisyyden kiemuraisille serpentiiniteille. Kuva: Sami Penttilä

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Henna Saarenketo

Jaa sosiaalisessa mediassa:

 

JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen tuottama Viimeinen sapiens on suurtanssiteos, jonka musiikista vastaavat Jarkko Martikainen ja Haaga Folk Machine. Nykykansantanssin kärkikaksikko, koreografit Elssa Antikainen ja Hanna Poikela ovat sulauttaneet teoksessa yhteen pitkän linjan tanssiharrastajat, Oamkin tanssinopettajakoulutuksessa opiskelevat sekä valmistuneet taiteilijat, joiden liikettä saa ihastella koko lavan täydeltä.

Teos lähti muodostumaan, kun Antikainen ja Poikela sattuivat Jarkko Martikaisen keikalle Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Pitkään yhteisiä projekteja toteuttaneet naiset saivat kuningasidean – näihin biiseihin täytyy tehdä tanssiteos.

”Me vaan mentiin ja kysyttiin keikan jälkeen, kiinnostaisiko yhteistyö. Jos ei uskalla rohkeasti heittäytyä kohti tuntematonta, ei voi syntyä mitään uutta”, kertoo Antikainen.

”Jarkko on kauan sitten tehnyt yhteistyötä oululaisen taiteilijan Pirjo Yli-Maunulan kanssa. Ilmeisesti kokemus oli jäänyt lähtemättömästi mieleen, kun yhteistyö oululaisten kanssa kiinnosti edelleen”, vitsailee Poikela.

Mitja Pilke (vas.) on joensuulainen muusikko, tanssinopettaja ja tanssija. Yhdessä Jarkko Martikaisen kanssa he ovat Viimeisen sapiensin solistit. Kuva: Hanna Poikela

Ihmisyyttä ihmetellen

Viimeinen sapiens vie katsojan tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi. Kimmokkeen teoksen teemalle on antanut Martikaisen musiikki ja lyriikat, joissa ihminen kuvataan elävästi kaikessa arkisuudessaan ja pienuudessaan.

”Tanssin tekijänä olen loputtoman kiinnostunut elävän musiikin kanssa työskentelystä. Jarkon sanoitukset ovat todella inspiroivia”, Poikela sanoo.

Teoksessa ilmennetään ihmisyyden eri puolia, sapiens-lajin hienoutta ja kummallisuutta. Antikainen kertoo halunneensa liikuttaa tanssijoita sekä keho- että tunnetasolla.

”Teoksen tanssit eivät kuitenkaan kuvita biisejä, vaan enemmänkin ilmentävät, mitä lavalla voisi tapahtua kyseisen musiikin soidessa”, Poikela täydentää.

Heikkoudet minimoituvat, kun löytää sopivan vastakappaleen.

Isosti ja sekoitellen

Molemmat koreografit työskentelevät aktiivisesti tanssin kentällä ympäri Suomea. Tulevassa teoksessa tanssiikin eri paikkakunnilta kotoisin olevia liiketaitureita.

”Meitä yhdistää Hannan kanssa intohimo isoihin juttuihin. Haluttiin risteyttää nuoren sukupolven opiskelijoita ja ammattilaisia siten, että he ovat kaikki yhtä”, kertoo Antikainen.

”Tanssin kenttä Oulussa ja laajemminkin nytkähtää pala kerrallaan eteenpäin, kun tehdään isoja juttuja. Silloin syntyy uutta ajattelua ja yhteistä näkemystä”, pohtii Poikela.

Naiset kokevat täydentävänsä toisiaan ammatillisesti. Heillä molemmilla on vahvat juuret kansanperinteessä ja tanssissa.

”Meillä on Elssan kanssa koreografeina eri vahvuudet. Heikkoudet minimoituvat, kun löytää sopivan vastakappaleen”, Poikela toteaa.

Viimeinen sapiens ei ole perinteisessä mielessä kansantanssiteos, vaikka Martikaista säestävä Haaga Folk Machine edustaakin kansanmusiikkia.

”Tämä on kiinnostava risteytys. Toivon, että Jarkon fanit löytäisivät tätä kautta taidetanssin pariin”, haaveilee Elssa.

”Kyllä meidän tekijöiden kytky kansanperinteeseen puskee tietysti aina jotenkin läpi. Ainoa, joka siinä ei ole ikäänsä marinoitunut, on Martikainen”, virnistää Poikela.

Elssa Antikainen (vas.) ja Hanna Poikela ovat tehneet monia yhteisteoksia, joista yhdessä musiikkina käytettiin Ultra Bran biisejä. Kuva: Emma Laitinen

Haaveissa kiertue

Tanssiteosta esitetään Oulussa kuusi kertaa, jonka jälkeen tekijät toivovat pääsevänsä viemään tanssin sanomaa muuallekin Suomeen.

”Me haluttaisiin näkyä myös siellä, mihin ihmiset tulevat katsomaan rokkareita ja poppareita”, painottaa Poikela.

”Monille on varmasti kotisohva ja Netflix tullut jo tutuksi ja mieli kaipaisi jotain ajattelua rikastavaa. Tässä olisi hyvin matala kynnys tutustua uuteen taidemuotoon”, hän jatkaa.

Myös Antikainen toivoo teokselle pitkää ikää.

”Haluan näyttää, että tällä lajilla on tulevaisuutta ja vakavasti otettava rako tanssin alalla, jotta päästäisiin esiintymään erilaisille kentille ja monipuolisiin tapahtumiin”, hän sanoo.

”Meissä nuorissa tekijöissä on voimaa ja me uskalletaan tuoda uusia isoja juttuja kentän sisään ja sen ulkopuolelle, ja niille tulisi antaa mahdollisuus näkyä laajasti”, Antikainen painottaa lopuksi.

Lisätiedot teoksesta ja JoJon ohjelmistosta löydät tästä linkistä.

 

Lue myös