Oulun Pyrinnön valmennuksessa panostetaan lajiharjoittelun lisäksi hyvään yhteishenkeen
Oulun Pyrinnön joukkueissa harjoitellaan tavoitteellisesti, mutta muistetaan myös pitää hauskaa. Kuvat: Henna Saarenketo
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vuosittain järjestettävässä Pohjolan Seuracupissa joukkueet kisaavat useissa yleisurheilulajeissa. Seurojen paremmuusjärjestys muodostuu yksilösuoritusten mukaan lasketuista pisteistä. Reilut 40 piirikilpailua sisältävä kilpailusarja huipentuu valtakunnallisiin finaaleihin, jotka kilpaillaan kuntien asukasluvun mukaisesti kolmessa eri sarjassa sekä Superfinaalissa.
Oulun Pyrinnön C-sarjassa kisannut joukkue pääsi finaalissa kolmannelle sijalle. Joukkue ja valmentajat ovat tulokseen erittäin tyytyväisiä, vaikka Superfinaaliin paikkaa ei tällä kertaa irronnut.
”Superfinaaliin pääsy oli pienestä kiinni, se oli todella lähellä”, sanoo Pyrinnön nuorisovalmennuspäällikkö Sami Petäjäjärvi.
Mielekästä harjoittelua
Krista Sjögren on valmentanut kisoissa ollutta 12–13-vuotiaiden joukkuetta kolmen vuoden ajan. Yleisurheilun parissa kasvaneella Sjögrenillä on harrastus- ja kilpailukokemusta myös joukkuevoimistelusta.
”16-vuotiaana palasin takaisin yleisurheilun pariin, ja silloin tuntui, että valmennus voisi olla se oma juttu”, hän kertoo.
Aluksi Sjögren ohjasi pieniä harrasteryhmiä, mutta Pyrinnön tarjoamien ohjaaja- ja valmennuskurssien myötä tulevaisuus tavoitteellisen valmennuksen parissa kirkastui.
”Halusin lähteä valmentamaan nuoria, joilla on oma halu kehittyä urheilijana. On hienoa, että seura tarjoaa koulutusmahdollisuuksia kehittyä valmentajana”, Sjögren toteaa.
Monialaisen urheilutaustan omaava nainen on päässyt hyödyntämään tietotaitoaan joukkueen valmennuksessa yhdessä Joni Heikkisen ja Sami Petäjäjärven kanssa. Hyvän kilpailumenestyksen takana on Sjögrenin näkemyksen mukaan monipuolinen laji- ja ominaisuusharjoittelu yhdistettynä hyvän ryhmähengen vaalimiseen.
”Minulla ja Jonilla on kokemusta ottelupohjaisista lajeista, kun taas Samilla on kokemusta sekä fysiikkavalmennuksesta että juoksusta”, Sjögren sanoo.
”Tässä iässä nuorten mielialat vaihtelevat, joten on hyvä panostaa positiiviseen ilmapiiriin, jotta harjoituksiin olisi aina mukava tulla.”
”Tärkeintä on kuitenkin pitää ryhmähenki hyvänä. Tässä iässä nuorten mielialat vaihtelevat, joten on hyvä panostaa positiiviseen ilmapiiriin, jotta harjoituksiin olisi aina mukava tulla”, hän jatkaa.
Joukkueen toimintaan kuuluu myös pitää nollatoleranssi kiusaamisen suhteen.
”Se on asia, joka vaatii valmentajien huomiota”, Sjögren painottaa.
Eväitä elämään
Kilpaurheilijan ja urheilullisen elämäntavan kivijalka rakennetaan lapsena ja nuorena. Nuorisovalmentajien tavoitteena on lajivalmennuksen lisäksi antaa eväitä elämässä pärjäämiseen.
”Laji kuin laji vaatii ominaisuus-, laji-, lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelua. Jos näitä asioita ei hoideta lapsena, ne eivät varmasti pysy aikuisenakaan kunnossa. Jotta nuori jaksaa aikuisenakin juosta, täytyy kestävyyspohja rakentaa jo tässä vaiheessa”, Sjögren painottaa.
”Nuorilla on jo omia tavoitteita, joita kohti he pyrkivät, ja pettymykset niiden varrella opettavat sekä urheilusta että elämästä.”
Onnistumisen tunteiden lisäksi urheiluun kuuluu myös pettymyksiä. Sjögren näkee nämä tilanteet hyvänä harjoitteluna aikuisuutta varten.
”Nuorilla on jo omia tavoitteita, joita kohti he pyrkivät, ja pettymykset niiden varrella opettavat sekä urheilusta että elämästä”, Sjögren toteaa.
”Kun pettymykset tulevat urheilumaailmassa vastaan, niitä oppii käsittelemään, ja ymmärtää, että kaikesta selvitään ja mennään eteenpäin. Ehkä aikuisenakin osaa sitten suhtautua paremmin pettymyksiin, eivätkä ne ole niin iso pala”, hän jatkaa.
Valmentajat pitävät tärkeänä, että harjoituksissa on hauskaa, vaikka treenataankin tosissaan. Pyrinnön arvoihin kuuluu myös vaalia avoimuutta, tavoitteellisuutta ja yhteisöllisyyttä.
”Minulle valmennus on sydämen asia ja myös seurasydän sykkii vahvana. Minulle jokainen lapsi ja nuori on tärkeä ja saman arvoinen. Toivon, että voimme tarjota kaikille harrastajille mukavia kokemuksia ja elämyksiä urheilun parissa”, sanoo Sjögren.
Kilpaileminen on kivaa
Helvi Laitakari, Nella Väkeväinen, Oskari Hiltunen ja Valtteri Järvelä olivat kisaamassa Pohjolan Seuracupissa. Järvelä on aloittanut yleisurheiluharrastuksen vasta kuluvan vuoden alussa ja juoksi heti 1000 metrin matkalla kärkipaikalle.
”Kilpaileminen on tosi mukavaa ja meillä on hyvät valmentajat”, nuori mies tiivistää ytimekkäästi.
Laitakari on päätynyt yleisurheilun pariin tanssin ja jalkapallon kautta. Kisoissa hän kilpaili keihäänheitossa.
”Parasta tässä harrastuksessa on, että saa näyttää omia kykyjä, pystyy tekemään erilaisia asioita ja oppii paljon”, Laitakari toteaa.
”Treeneissä on hyviä kavereita, siellä oppii uutta, ja valmentajat ovat tosi kivoja.”
Väkeväinen tarttui kisoissa moukarin varteen, mutta on harrastanut aikaisemmin myös uintia, tanssia ja erilaisia palloilulajeja.
”Treeneissä on hyviä kavereita, siellä oppii uutta, ja valmentajat ovat tosi kivoja. Haluaisin joskus päästä Suomen kärkeen heittolajeissa ja oppia hyppäämään pituutta paremmin”, haaveilee Väkeväinen.
Hiltusta viehättää yleisurheilun monipuolisuus. Hän nauttii kilpailuissa erityisesti siitä, että siellä pääsee näyttämään muille taitojaan ja tapaamaan ystäviä. Epäonnistumisiakaan nuori mies ei pelkää.
”Ei se tunnu pahalta, jos ei aina mene niin hyvin, siihenkin tottuu. Kyllä urheilu on kaikin puolin mukavaa hommaa ja Pyrintö on paras seura”, Hiltunen huikkaa lopuksi.
