Pala historiaa: Oululaislähtöisestä Ebba Lavoniuksesta tuli prinsessa ja saksalaisen linnan emäntä

Ebba Charlotta Louisa Lavonius syntyi Helsingissä 19. helmikuuta 1850. Hänen isänsä oli Alexander Lavonius ja äitinsä Rosina Lavonius, omaa sukua Haartman. Perheen kotikaupunki vaihtui jo pian tyttären syntymän jälkeen Ouluksi, sillä perheen isä nimitettiin Oulun läänin kuvernööriksi.

Lavoniuksen perhe asui Kajaaninkadun varrella Oulussa kuvernöörin talossa, joka tunnetaan Reinilän talona. Alexander Lavonius toimi Oulun läänin kuvernöörinä vuoteen 1862 saakka. Hänen kuvernöörikaudellaan Venäjän keisarikunta, johon Suomi kuului, kävi Krimin sodan Isoa-Britanniaa ja sen liittolaisia vastaan 1850-luvulla. Siitä syystä Ison-Britannian laivaston sotilaat polttivat Oulun tervahovin.

Kuvernöörin tyttärestä prinsessaksi

Ebba Lavonius aloitti koulunkäynnin Oulussa. Hänen opintonsa jatkuivat muualla sen jälkeen, kun Lavoniuksen perhe muutti pois Oulusta. Lavoniukset muuttivat lopulta Ruotsiin 1870-luvulla. Alexander Lavonius kuoli vuonna 1875 ja Rosina Lavonius vuonna 1890.

Ebba Lavonius opiskeli muun muassa Sveitsissä sijainneessa sisäoppilaitoksessa. Hänestä tuli kosmopoliittinen nuori nainen, jolla oli monipuolinen kielitaito. Hän puhui suomen lisäksi venäjää, saksaa ja ranskaa.

Lavonius oli vierailulla Saksassa, Wiesbadenissa vuonna 1889, kun hän tapasi kylpylähotellissa saksalaisen prinssin Albrecht zu Solms-Braunfelsin. Prinssi oli pyörätuolia käyttänyt sotainvalidi. He rakastuivat ja avioituivat Wiesbadenissa 5. syyskuuta 1889. Näin Oulun läänin kuvernöörin tyttärestä tuli prinsessa Ebba zu Solms-Braunfels.

Vanhan linnan emännäksi

Prinsessa Ebban ja prinssi Albrechtin elämässä tapahtui yllättävä käänne jo vuonna 1891. Prinssi Albrechtista tuli väliaikaisesti suvun päämies hänen isoveljensä Georg zu Solms-Braunfelsin kuoltua, koska tämän poika Georg Friedrich oli vielä alaikäinen. Prinssi Albrecht ja prinsessa Ebba saivat hallintaansa myös Braunfelsin linnan, joka oli rakennettu jo keskiajalla.

Kun prinsessa Ebba ja hänen aviomiehensä hallinnoivat Braunfelsin linnaa, Braunfelsiin rakennettiin muun muassa kylpylä. Prinssi Albrecht kuitenkin kuoli jo vuonna 1901, minkä jälkeen leskeksi jäänyt prinsessa Ebba muutti pois Braunfelsista.

Prinsessa Ebba asui seuraavaksi Saksan lisäksi Ruotsissa ja lyhyen ajan myös Suomessa. Hän viihtyi eniten Italiassa, joten hän asettui asumaan Roomaan. Hän myös kääntyi roomalaiskatoliseksi.

Suomen auttaja

Suomi oli Venäjään kuulunut suuriruhtinaskunta edelleen 1900-luvun alussa, jolloin Venäjä alkoi kaventaa Suomen itsehallintoa. Tätä aikakautta on kutsuttu sortokaudeksi. Prinsessa Ebba oli tietoinen Suomen tilanteesta, sillä hän sai tietoa serkultaan, vapaaherra Viktor Magnus von Bornilta. Vapaaherra von Born toimi edustajana säätyvaltiopäivillä.

Prinsessa Ebba välitti Suomea koskevaa tietoa Euroopan maiden hallitsijoille ja johtaville poliitikoille. Prinsessa Ebban kautta esimerkiksi Saksan keisari Vilhelm II sai tietoa Suomen tilanteesta.

Venäläiset olivat huomanneet prinsessa Ebban toimet. Venäläisten näkökulmasta hän oli saksalainen prinsessa, joka sekaantui Venäjän keisarikunnan sisäisiin asioihin. Prinsessa Ebban toimia käsiteltiin Venäjän lehdistössä, minkä lisäksi von Bornin kartanoon tehtiin kotietsintä venäläisen Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin käskystä vuonna 1903.

Vaatimattomat viimeiset vuodet

Prinsessa Ebban elämä muuttui seuraavan kerran ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1914–18. Italia julisti sodan myös Saksalle, mistä syystä saksalaistuneen Ebban Roomassa sijainnut koti ja irtaimisto takavarikoitiin. Sodan seurauksena Venäjällä alkoivat vallankumoukset, Suomi itsenäistyi ja lopulta myös Saksa julistettiin tasavallaksi vuonna 1918.

Prinsessa Ebba asui sukulaisten ja ystäviensä luona Keski-Euroopassa ja Ruotsissa seuraavina vuosina. Nämä olivat taloudellisesti vaikeita vuosia hänelle, sillä Braunfelsin linna lopetti elinkorkojen maksamisen.

Prinsessa Ebba palasi Roomaan vuonna 1922, jossa hän asui vaatimattomasti. Hän kuoli Frascatin kaupungissa, lähellä Roomaa 77-vuotiaana 21. heinäkuuta 1927. Hänet haudattiin Braunfelsin suvun sukuhautaan, prinssi Albrechtin viereen.

Braunfelsissa kiinnostusta Oulua kohtaan

Braunfelsin linnan omistaa edelleen sama suku, johon Ebba Lavonius liittyi avioliiton kautta. Valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa vieraili siellä toukokuussa 2019. Hän tapasi kreivipariskunta Oppensdorff-Solms-Braunfelsin opastetun kierroksen jälkeen.

”Minut otettiin sydämellisesti vastaan. Liityin ryhmään, ja kun opastettu kierros oli ohitse ja olin vastaanottoalassa, tuli kreivipariskunta tervehtimään henkilökohtaisesti. He tarjosivat vieraanvaraisuutta koko minun seurueelleni ja antoivat lasten valita museokaupasta myös pienet muistoesineet”, hän muistelee.

”Juttelimme pitkään mahdollisesta Oulu-yhteistyöstä, josta he olivat kovin kiinnostuneita.”

Kreivipariskunta oli myös kiinnostunut yhteistyöstä Oulun kaupungin kanssa.

”Juttelimme pitkään mahdollisesta Oulu-yhteistyöstä, josta he olivat kovin kiinnostuneita. Annoin monia yhteistyönimiä heille. Heillä on kesäisin linnan pihalla paljon musiikkiesityksiä. Sinne Oulu sopisi hyvin”, Isohookana-Asunmaa kertoo.

Ebban muistoa vaalitaan Braunfelsin linnassa.

”Linnassa Ebban muisto on hyvin esillä, Prinsessa Ebba -kirja on myynnissä ja hänen muotokuvansa on kahvilassa. Kirkon koristeleminen oli aikoinaan Ebballe tärkeää. Prinsessan toimesta kirkossa on kauniita lasimaalauksia, ja hänen nimensä on ikuistettu yhteen lasimaalaukseen”, Isohookana-Asunmaa kertoo.

Braunfelsin linna sijaitsee samannimisessä kylpyläkaupungissa Hessenin osavaltiossa, Saksan länsiosassa.