Meri-Toppilan siilon suppilot saavat komeat jäähyväiset – siilosta tehdään yhdeksi illaksi valtava instrumentti

Valentino Tignanelli toimii Oulussa Aaltosiilon projektipäällikkönä. Argentiinalainen arkkitehti teki gradunsa Oulun yliopistossa Toppilan alueesta. Tignanelli näkee Oulussa valtavasti mahdollisuuksia.

“Oulu on ehkä ulkopuolelta katsottuna kaukaista rajaseutua, mutta huomasin pian alueen erityisyyden ja omaperäisyyden. Oulu on merkittävä paikallisesti ja myös osana pohjoista Skandinaviaa. ”

“Oulu2026 on tärkeä hanke ja Oulussa kulttuurin kenttä on erittäin mielenkiintoinen. Kun sain mahdollisuuden tulla Ouluun, en miettinyt kahdesti”, Tignanelli kertoo.

Hänelle Toppilan seutu tuli tutuksi opintojen aikana. Arkkitehdille Aallon ensimmäinen merkittävä teollisuusrakennus oli kiehtova ja haastava projekti. Ensimmäinen tehtävä oli poistaa rakennukseen pesiytyneet pulut ja saada sähköt toimimaan.

“Rakennus on ikäänsä nähden yllättävän hyvässä kunnossa, mutta etenkin siilon katedraalimainen muoto ja korkeus tuovat haasteita. Tällainen kohde pitää sisällään myös paljon yllätyksiä”, Tignanelli kertoo nauraen.

Siilo suunniteltiin teollisuuden tarpeisiin. Meri Toppilassa valmistettiin selluloosaa, jota vietiin Toppilan sataman kautta Englantiin paperitehtaille. Siiloon varastoitiin puuhakketta.

Rakennuksen muotokieli säilytetään ulkopuolella, mutta sisäosan rakenteet eivät sovellu tulevaan käyttöön. Rakennuksessa olevista valtavista metallisuppiloista on vielä kaksi jäljellä.

“Ensi talvena aloitettava suppiloiden poistaminen on valtava operaatio. Purkamiseen osallistuu useita paikallisia yrityksiä. Kustannukset ovat yli 40 tuhatta euroa ja työtä tehdään vuorotta noin kaksi viikkoa. Erityinen ongelma purkamisessa on paloturvallisuudesta huolehtiminen.”

“Kaikki rakenteet skannataan ja dokumentoidaan yksityiskohtaisesti ennen purkamista. Mitään informaatiota ei haluta menettää”, Tignanelli kertoo.

Siilon yhteyteen 2024 rakennettavaan uudisrakennuksen tulee tilat Factum Foundationin tutkimuskeskukselle. Tavoitteena on, että koko restaurointiprojekti on valmis Oulun juhlavuotena 2026. Uusista piirustuksista vastaa palkittu brittiläinen arkkitehti Charlotte Skene Catling.

Kunnostaminen kulttuuri- ja ilmastoteko

Meri-Toppilassa oli ennen satama ja tehdas. Sitä kautta kulkivat materiaalit sekä ihmiset.

“Nyt tavoitteemme on tehdä Meri-Toppilasta tieteen ja kulttuurin keinoilla jälleen Oulun portti maailmaan, ja nostaa alue takaisin kartalle”, Tignanelli maalailee.

Valentino Tignanelli kertoo, että elinkaarensa aikana rakennus saastuttaa eniten silloin, kun se puretaan. Rakentaminen ja rakennusmateriaalit kuormittavat ympäristöä huomattavasti vähemmän.

“Voimme taistella ilmastonmuutosta vastaan uudelleenkäyttämällä rakennuksia”, Tignanelli tähdentää.

Rakennusperinnön säilyttämisen lisäksi Factum Foundationin arvoihin kuuluu ympäristön suojeleminen ja kierrätys. Kunnostusprojektissa on tarkoitus käyttää kierrätettyä betonia Toppilan alueelta.

Jäähyväiset suppiloille

Factum Foundation kunnioittaa lauantaina 24. syyskuuta järjestettävässä tapahtumassa entisöintiprojektin ensimmäistä merkittävää vaihetta.

Tapahtuma alkaa siilon ulkopuolella usean paikallisen Dj:n seteillä. Pääesiintyjänä nähdään Transistori, joka on erikoistunut tekemään soittimia kierrätysmateriaaleista.

“Keskustelimme Oulun kaupungin ja kulttuuritoimijoiden kanssa, miten käyttäisimme siiloa kiinnostavalla tavalla, kunnioittaen samalla rakennuksen teollista taustaa sekä Meri-Toppilan historiaa.”

“Olin nähnyt videoita, joissa Transistori soittaa Toppilan vanhoissa teollisuusrakennuksissa. Transistori innostui ajatuksesta ja siilon metallirakenteiden saundista”, Tignanelli sanoo.

Kuuden muusikon ja kahden ääniteknikon kokoonpano käyttää suppiloita ja siilon muita metallirakenteita lyömäsoittimina. Siilo toimii kaikukoppana, ja näin siitä muodostuu valtava soitin.

“Turvallisuussyistä emme voi kuitenkaan ottaa yleisöä siiloon sisälle. Ratkaisuksi löytyi halkaisijaltaan 16 metrinen led-screeni, joka tuodaan Tampereelta tätä tapahtumaa varten. Yleisö näkee esityksen ulkona valtavalta ruudulta ja esitys striimataan myös nettiin”, Tignanelli kertoo tapahtuman järjestämisen haasteista.

Kulttuuripääkaupunki mukana 

Oulu2026 projektissa tuottajana toimiva Heikki Myllylahti kertoo, että Aaltosiiloprojekti oli mukana ihan alkuvaiheessa – jo kulttuuripääkaupunkihakemuksessa.

“Nyt asia konkretisoituu. Tapahtuma on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen Luovat kylät – Villisti kaupunki luoviin tiloihin keskittyvistä hankkeista.”

Tapahtuman tuottaa Factum Foundation ja osa rahoituksesta tulee kulttuuripääkaupunkihankkeen puolelta.

“Oulu2026-hanke toimii eri ohjelmalinjojen kautta näin. Ulkopuolinen organisaatio tuottaa itse tapahtumia ja sisältöä, ja Oulu2026 on mukana koordinoimassa ja osarahoittamassa tapahtumaa”, Heikki Myllylahti valaisee.

Ennen kulttuuripääkaupunkivuotta Siilolle on suunnitteilla neljä tapahtumaa. Jäähyväiset siiloille tapahtuman rakentaminen toteutusvaiheeseen on vienyt useita kuukausia. Seuraava spektaakkeli on tarkoitus järjestää keväällä.

“Aaltosiilon tehtävä ei ole kuitenkaan järjestää yleisiä tapahtumia. Ajatus on kehittää vuoropuhelua ihmisten ympäristön ja arkkitehtuurin kanssa. Kerromme tarinoita arkkitehtuurin kautta”, Tignanelli tähdentää.

–