Yhteisötila Alvarissa kokkaaminen tuo Toppilan asukkaat yhteen – herkkujen äärellä on helppo tutustua

Yhteisö- ja hankekehittäjä Vesa Ilola on yhteisöruokailun aloittava voima, mutta toiminta siirtyy myöhemmin asukkaiden itsensä organisoimaksi. Kuva: Sakke Gustafsson

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Henna Saarenketo

Jaa sosiaalisessa mediassa:

 

Alvarin keittiöstä kuuluu iloinen puheen sorina ja pilkkomisen ääniä. On neljäs kerta, kun alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua yhteiseen kokkaamisiltaan. Tämän viikon ruokalajeiksi ovat valikoituneet pitsa ja salaatti, joiden valmistamiseen Prikka kiertoon -hanke on lahjoittanut raaka-aineet.

”Yhteisöruokailun idea on yksinkertaisesti se, että alueen ihmiset kokoontuvat yhteen mukavan tekemisen äärelle”, kertoo yhteisö- ja hankekehittäjä Vesa Ilola.

”Prikka toimittaa tarvikkeet, osallistujat valmistavat ruuan, syövät yhdessä, ja saavat lopuksi viedä kotiin jäljelle jääneet elintarvikkeet”, hän jatkaa.

Yhteisötila Alvari on osa Kulttuurivoimalan toimintaa. Tilat ovat avoimessa käytössä kaikille yhteisöille sovittujen pelisääntöjen mukaisesi. Perinteisestä asukastuvasta yhteisötila poikkeaa siitä, että tilassa ei myydä mitään palveluja. Alvarissa toimii kaksi kulttuurituottajaa, jotka ideoivat alueelle erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

Ruokailuun ilmoittautuneet saavat esittää Prikka kiertoon -hankkeelle toiveita, mitä ruokaa he haluaisivat seuraavalla kerralla tehdä. Kuva: Henna Saarenketo

Ruoka yhdistää

Prikka toimittaa Toppilan alueelle myös ruokakasseja. Osa ihmisistä kokee mielekkäämmäksi käydä anonyymisti hakemassa kassin, jolloin ei tarvitse ottaa sosiaalista kontaktia. Toisille yhteinen kokoontuminen tulee kuitenkin tarpeeseen.

”Siinä voi olla aluksi pieni kynnys tulla mukaan, jos ei tunne ketään. Monilla on halu lähteä kotoa ja tehdä asioita, mutta ei välttämättä seuraa”, Ilola toteaa.

”Ruuan tekeminen on mielekäs ja helppo tapa tutustua muihin ihmisiin. Se on toimivampaa kuin että istuttaisiin pöydän ympärille tekemään ryhmäytymisharjoituksia”, hän lisää.

Leena Vehkaperä on ollut mukana jokaisella tapaamiskerralla. Hän tunsi entuudestaan kaksi henkilöä, mutta on nyt tullut tutuksi myös muiden kanssa.

”Ollaan tehty muun muassa kalapihvejä, jauhelihakastiketta ja muussia. Kerran oli paneroituja kananuijiakin, ja joka kerralla on ollut myös salaattia”, kertoo Vehkaperä.

”On tosi mukava nähdä ihmisiä, syödä, ja saa vielä ruokaa mukaankin. Tulee samalla lähdettyä pois kotoa, mikä sekin on tosi hyvä asia”, hän lisää.

Salaattia on tehty pääruuan kaveriksi jokaisella tapaamiskerralla. Kuva: Henna Saarenketo

Tarve kumpuaa yhteisöstä

Ilolan mukaan Toppila ei ole helppo lähiö, mutta yhteisötoiminnan kehittäminen alueella on hyvässä alussa. Se, mitä toimintoja tullaan viemään eteenpäin, tulee lopulta kumpuamaan asukkaiden toiveista. Ilola kokee olevansa alulle sysäävä voima, joka laittaa asioita liikkeelle.

”Kaikkein parasta yhteisöllistä toimintaa on orastava innostus; olisi tahto ja tarve tehdä jotain, mutta puuttuu esimerkiksi puitteet. Siihen on helppo tulla tarjoamaan apua”, Ilola sanoo.

”Ajatellaan, että yhteisön idea olisi se, että ihminen hyppää osallistujasta toimijaksi. Sitten kun niitä ihmisiä löytyy, lähtee puskaradio liikkeelle, ja viesti siirtyy luontevasti eteenpäin”, hän lisää.

Kulttuurivoimalan toimintaan kuuluu muun muassa viedä taide- ja kulttuuritoimintaa ihmisten keskuuteen. Myös Toppilassa on järjestetty tapahtumia, joihin on voinut osallistua vaikka omalta parvekkeelta käsin.

”Meillä oli täällä tarjolla ilmaisia popcorneja ja hattaraa. Osa jäi kuuntelemaan bändiä ja osa seurasi tapahtumaa kauempaa”, kertoo Ilola.

Ruokaa ei jää koskaan käyttämättä, vaan osallistujat saavat viedä ylimääräiset ainekset kotiin. Kuva: Henna Saarenketo

Yhteisö kantaa

Yhteisöruokailun tavoitteena on, että toiminta siirtyy pikkuhiljaa osallistujien vastuulle, ja Ilola suuntaa omat voimavaransa seuraavaan kehityskohteeseen.

”Kun perusasiat ovat kunnossa, yhteisö saa ottaa toiminnan omaan haltuunsa ja pyörittää sitä omilla ehdoillaan. Kulttuurivoimalan ja Prikan vastuulle jäävät hallinnollinen ja sopimuksellinen puoli, mutta muuten kaikki toiminta pyörisi vapaaehtoisvoimin”, suunnittelee Ilola.

Tulevaisuudessa Ilolan suunnitelmissa on kohdentaa toimintaa maahanmuuttajia ajatellen.

”Toppilan alueella asuu paljon maahanmuuttajia, ja tiedän, että toiveita monikulttuuriseen toimintaan on. Kun tietyt avainhenkilöt löydetään, voimme alkaa rakentaa vapaaehtoisverkostoa tämänkin asian puitteissa”, Ilola sanoo.

”Yhteisön tarkoitus olisi, että yhteisö kantaa. Me pyrimme mahdollistamaan ja tukemaan sitä toimintaa, mikä yhteisöistä itsestään kumpuaa”, hän toteaa lopuksi.

 

Lue myös