Oulu kuuntelee kaupunkilaisiaan – asukaskumppanit pääsivät kommentoimaan kaupungin kehittämisohjelmia
Kaupungin kehittämisohjelmien kommentointiin osallistuivat Roosa Laakso, Ale Luokkanen, Laura Niva, Kaisa Schmidt-Thomé ja Hannele Tervo. Kuva: Sirpa Tarkkinen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungin asukaskumppanit ovat 13 oululaista, jotka toivat kuntalaisnäkökulman ympäristöohjelman ja kaupunkiympäristöohjelman valmisteluun. Asukaskumppaneiden keskusteluista saatiin arvokkaita näkemyksiä molempiin ohjelmiin.
Asukaskumppanit valittiin 60 hakijan joukosta Oulun eri kaupunginosista. He pääsivät kommentoimaan ohjelmien luonnoksia jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
Maaliskuussa järjestettiin asukaskumppaneiden kolmas ja viimeinen tapaaminen Ympäristötalolla. Mukana oli asukkaita kaupunkikeskustasta, Maikkulasta, Myllytullista, Kaukovainiolta, Välivainiolta ja Mäntylästä. He ottivat kantaa ympäristö- ja kaupunkiympäristöohjelmiin ennen kuin ne menivät kaupunkiympäristön johdon ja ympäristöohjelman seurantaryhmän katselmukseen.
Ale Luokkanen Rajahaudasta lähti mukaan, koska halusi olla vaikuttamassa kaupungin strategiaan.
Liikenneasiat ovat Luokkaselle läheisiä. Hän kokee, että Haukiputaalle pääsee kohtalaisen hyvin linja-autolla, mutta ”parantamisen varaa on”.
”Pyöräilen paljon ja myös talvella, työpaikkani on Haukiputaalla. Keskustan ulkopuolella pyöräilymahdollisuudet ovat ihan hyvät, myös talvella. Haluaisin Oulun ottavan sen suhteen oppia Amsterdamista, eli järjestetään kaikille samat turvalliset mahdollisuudet pyöräilyyn. Kaupungin keskustassa pyöräily on nyt hankalaa ja osin vaarallistakin.”
Luokkasen huolena on lasten ja nuorten tulevaisuus.
”Kouluihin pitäisi saada lisää käsityötä ja liikuntaa, sillä ne vaikuttavat motoriikkaan ja aivojen kehitykseen.”
Luokkanen lisää, että kaavoittaminen on hänestä kaikkein tärkeintä, eli miten Ouluun rakennetaan isoja uusia alueita ja mitä niille jatkossa tapahtuu.
Luokkanen arvostaa luontoympäristön vaalimista.
”Kun katsotaan esimerkiksi Kaukovainiota ja Rajakylää, sinne jätettiin 70-luvulla paljon metsää tietoisesti.”
Toiveissa kutsuva kaupunkikeskusta
”Minulla on tämä Oulu-rakkaus”, toteaa puolestaan asukaskumppani Laura Niva. Hän kuvailee itseään urbaaniksi ihmiseksi, joka viihtyy kaupungin sykkeessä.
”Tosin olen lapsena asunut Jäälissäkin.”
Niva haluaisi nähdä Oulun kaupunkikeskustan kutsuvana ja viihtyisänä, myös muuten kuin kuluttamisen paikkana.
”Maksuttomia kokoontumispaikkoja ei Oulussa ole juuri ollut. Niiden vähäisyys korostui esimerkiksi silloin, kun keskustassa ei hetkeen ollut lainkaan kirjastoa, kun pääkirjasto oli vielä remontissa ja Pekurin tilapäinen kirjasto oli jo suljettu.”
Niva työskentelee äidinkielen opettajana Ritaharjun koulussa sekä kesäkurssiopettajana Oulun yliopistolla. Kun hän oli kesäkurssiopettajana vienyt 36 ulkomaalaista opiskelijaa Oulun keskustaan, olivat opiskelijat äimistelleet kaupungin pientä keskustaa.
Asukaskumppanina Nivalle on ollut olennaista kommentoida joukkoliikenteen tilannetta, sillä sitä hän käyttää päivittäin työmatkoihin. Se on Nivalle periaatekysymys.
”Keskusteluissa muiden asukaskumppaneiden kanssa olen saanut omien käsitysten ja mielipiteiden rinnalle uusia näkökulmia eri aiheisiin juuri eriävien mielipiteiden kautta. Vaikka olemme välillä olleet jostain asiasta keskenämme enemmän tai vähemmän eri mieltä, yhteiset keskustelut ovat olleet antoisia. Lisäksi toiminta on ollut hyvin organisoitua.”
”Toivottavasti Oulun kaupunki hyödyntäisi asukaskumppaneita jatkossakin muissakin asioissa”, toivoo Niva.
Lisäksi hän huomioi, että kaupungin tiedottaminen on parantunut esimerkiksi osallistuvassa budjetoinnissa.
Kuntalaki velvoittaa osallistamaan
Hannele Tervo keskustan alueelta opiskelee kiertotaloutta ja energiatekniikkaa ammattikorkeakoulussa. Hän kertoo rakastavansa osallistuvaa budjetointia. Asukaskumppaniksi häntä veti halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
”Eniten olen kommentoinut ohjelman julkisen liikenteen osuutta ja esteettömyyttä. Itselläni ei ole ajokorttia, joten menen joukkoliikenteellä kaikkialle.”
Tervoa miellyttää kumppanuudessa hyödynnetty työpajatyöskentely.
”Olen oppinut uusia termejä ja eri teemoista. Ympäristöohjelma vaikuttaa kunnianhimoiselta”, Tervo sanoo.
Mukana ohjelmien valmistumisen tukemisessa oli ajatushautomo Demos Helsinki, joka valikoitui kaupungin kumppaniksi tarjouskilpailun kautta. Se toi mukaan uusia tapoja ottaa huomioon eri osapuolten näkemyksiä ja työstää ohjelmia yhdessä.
”Yleisesti tästä työskentelystä voi sanoa, että kumppanit kerryttivät arvokkaita näkemyksiä ohjelmatyöhön”, kommentoi Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Kaisa Schmidt-Thomé. Hän veti Demos Helsingin osuutta ohjelmatyössä.
Schmidt-Thomé vakuuttaakin, että kumppaneiden ehdotukset pilkahtelevat ohjelmissa monin paikoin.
Tausta asukaskumppaneiden mukaan ottamiselle löytyy kuntalaista, joka edellyttää, että kuntalaisille annetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Maaliskuun tilaisuudessa myös osallisuuden erityisasiantuntija Merja Niemelä ja nuorisopalveluiden koordinaattori Noora Mäkinen kertoivat kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista Oulussa.