Teollisuus­perinnöstä tulevaisuuden laboratorioksi – Aalto­siilo kiinnostaa EU:ssa asti

Euroopan arkkitehtipiirien katseet olivat käännettyinä pohjoiseen huhtikuun puolivälissä, kun EUmies-arkkitehtuuripalkintojen voittajat julkaistiin Oulun Meri-Toppilassa sijaitsevassa Aaltosiilossa.

Fundació Mies van der Rohe ja Euroopan komissio perustivat nykyarkkitehtuurin merkittävimmän palkinnon vuonna 1988. Koko historiansa ajan palkinto on jaettu Barcelonassa, mutta tänä vuonna päätettiin tehdä toisin ja julkistamistilaisuus siirrettiin Aino ja Alvar Aallon vuonna 1931 suunnittelemaan Aaltosiiloon.

Aaltosiilon pääsy tällaiseen kansainväliseen valokeilaan vaati konkreettista kulttuuri-ilmastonmuutosta, eikä vähiten Oulun omien viranhaltijoiden, päättäjien ja asukkaiden keskuudessa. Vielä vuonna 2009 Aaltosiilo äänestettiin oululaisten mielestä kaupungin rumimmaksi rakennukseksi.

”Vasta viime vuosina me Oulussa olemme todella ymmärtäneet Alvar Aallon työn maailmanlaajuisen merkityksen. Tässä kansainväliset turistit ja delegaatiot, jotka vierailevat päivittäin Aaltosiilossa, ovat auttaneet meitä. On selvää, ettemme aina tunnistaneet aarretta, joka seisoi edessämme”, myönsi kaupunginjohtaja Ari Alatossava palkintojenjakotilaisuuden avajaispuheessaan.

Nyt ymmärrys on lisääntynyt, ja Aallon teollinen perintö tuo Oululle muutakin kuin hetkellistä kiinnostusta. Suomesta Mies van der Rohe -arkkitehtuurikilpailun finaaliin on ylletty kahdesti: Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talo vuonna 2013 sekä Amos Rex -taidemuseo vuonna 2019. Arkkitehtipiireissä on pohdittu, voisiko Aaltosiilo tuoda tämän arvostetun palkinnon vielä tulevaisuudessa Suomeen ja Ouluun.

Oulusta näkyvämpi Aalto-kaupunki

Alvar Aalto -kaupunkien verkostoon kuuluu 20 suomalaista kaupunkia sekä Aalborg (Tanska) ja Wolfsburg (Saksa). Oulu on ollut mukana vuodesta 2018 ja toimii tänä vuonna verkoston puheenjohtajana. Kymmenes Aalto-viikko järjestetään Oulussa elokuun viimeisellä viikolla.

”Alvar Aallon Ouluun sijoittuneet suunnitelmat ovat kohteina vähän tunnettuja, mutta ne täydentävät kuvaa Aallon uran kehityksestä erityisesti teollisluonteisten kohteiden suunnittelijana eri vuosikymmeninä”, Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Pia Krogius toteaa.

”Toppila Oy:n tehdaskokonaisuus, johon Aaltosiilo kuuluu, oli Alvar Aallon uran ensimmäinen teollinen toimeksianto, mutta se ei ole ainoa Aallon suunnittelema työ kaupungissamme. Aalto voitti Merikosken voimalaitoksen julkisivu- ja ympäristön järjestelyiden suunnittelukilpailun vuonna 1943. Hän laati Koskikeskuksen asemakaavan, jonka pohjalta toteutettiin siltojen liikennejärjestelmät, Toivoniemen pistetalot, rantojen viheralueet sekä vesipeilit suihkulähteineen. Typpi Oy:n toimeksiantona hän on myös suunnitellut punatiilisen tehdasyhdyskunnan Laanilassa”, Krogius jatkaa.

Oulun kohteet kuuluvat Alvar Aalto Route – 20th Century Architecture and Design -kulttuurireittiin, joka hyväksyttiin Euroopan neuvoston kulttuurireittien joukkoon vuonna 2021 ensimmäisenä Suomesta. Reitti kattaa yli 60 Aallon arkkitehtuurikohdetta 27 kaupungissa, viidessä eri maassa. Haussa on entistä vaikuttavampaa kansainvälistä näkyvyyttä Suomen Aalto-kohteille.

”Kolmestatoista Aaltojen Suomeen suunnittelemasta kohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on nyt ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon. Oulu ei lukeudu Aalto Works -kohteisiin, mutta jos tuo maailmanperintöstatus myönnetään, myös meidän oululaiset kohteemme tulevat olemaan entistä kiinnostavampia”, Krogius huomauttaa.

Päätöstä odotetaan kesällä, ja myönteinen ratkaisu toisi Aaltoviikkoon erityistä juhlatunnelmaa.

Aallon kädenjäljet näkyviin

Oulussa 21.–30. elokuuta järjestettävän Aaltoviikon teemana on Kädenjäljet. Teema viittaa siihen, miten arkkitehtuuri ja rakentaminen jättävät jälkiä ympäristöön – näitä vaikutuksia tarkastellaan viikon aikana monesta näkökulmasta.

”Suunnittelemme Aaltoviikkoa yhteistyössä Factum Foundationin ja Aaltosiilo ry:n kanssa. EUmies Awards -johtaja Ivan Blasi ja Euroopan komission Luova Eurooppa -ohjelman Jutta Kastner ovat luvanneet palata Ouluun Aaltoviikolle”, Krogius kertoo.

Viikon tavoitteena on tuoda esiin Oulussa sijaitsevat Aallon suunnitelmat eri tavoin.

”Itse asiassa Oulussa on ainutlaatuiset Aallon oikeat kädenjäljet, jotka juhliin kutsuttu kunniavieras Aalto painoi betoniin Oulun arkkitehtikillan 10-vuotisjuhlissa vuonna 1969”, Krogius paljastaa.

Yhteistyötä rakennetaan

Helmikuussa Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Factum Foundationin toimitusjohtaja Adam Lowe allekirjoittivat aiesopimuksen, jossa osapuolet sitoutuvat muun muassa toteuttamaan kulttuurista ilmastonmuutosta ja vahvistamaan Oulun mainetta Alvar Aallon kaupunkina.

Factum Foundation osti Aaltosiilon vuonna 2020 Oulun kaupungilta huutokaupasta. Sitä ennen rakennus oli kolme vuosikymmentä tyhjillään ja pahoin rapistunut. Nyt Meri-Toppilan ytimeen on nousemassa kulttuurikeskus, jonka veroista ei löydy Suomesta, tuskin Euroopastakaan.

”Aaltosiilon on tarkoitus osoittaa, että mahdottomatkin ongelmat ovat ratkaistavissa. Jos saamme tämän rakennuksen toimimaan ihmisille, voimme tehdä saman mille tahansa rakennukselle”, Aaltosiilon pääsuunnittelija Charlotte Skene Catling totesi Mies van der Rohe -palkintojenjakotilaisuudessa.

Kun sulfiittitehtaan toiminta päättyi vuonna 1985, kaupunki tunnisti alueen teollisen perinnön ja Alvar Aallon toimiston suunnittelemien rakennusten arvon.

Kaikki tehdasrakennukset, jotka oli mahdollista muuttaa uuteen käyttöön, suojeltiin asemakaavassa ja niille haettiin uusia käyttötarkoituksia. Keittämö muuttui kerrostaloksi, kuivaamo liiketilaksi ja voima-asema kiipeilykeskukseksi. Aaltosiilon uusi elämä käynnistyi toden teolla vasta, kun Factum Foundation tarttui sen kehittämiseen.

Nyt Meri-Toppilassa on syntymässä ehkä jotain ainutlaatuista, joka määrittää tulevaisuuden rakentamista – ja purkamista – ja johon Aaltosiilo on sopivan kokoinen tutkimuslaboratorio myös EU:n silmissä.