Kalevalan kutsu -laulupaja tuo runolaulun Oulun taidemuseoon osana Oulu2026-ohjelmaa
Ilona Korhonen ja Maari Kallberg lauloivat Tukholmassa Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutin kanssa yhteistyössä järjestetyssä Kalevalan kutsu -laulupajassa Kalevalan päivän aattona viime helmikuussa. Kuva: Emma Eirto/ Finlads institutet.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kalevalaisten Naisten Liitto tuo Kalevalan kutsu -laulupajan 23. toukokuuta Oulun taidemuseoon. Tarjoalla on mahdollisuus tutustua runolaulun maadoittavaan ja yhteisölliseen maailmaan. Nykypäivän runolaulajat Ilona Korhonen ja Maari Kallberg johdattavat runolaulun maailmaan ja osallistujat voivat yhtyä runolauluun. He kertovat samalla Kalevalasta ja sen saamasta Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta. Kalevalan kutsu -laulupaja on kaikille avoin ja maksuton.
Runolaulu on yhä elävää kulttuuriperintöä ja sen voi kuvata olevan itämerensuomalaisten kansojen yhteinen laulukieli. Se on laulua, jossa runo noudattaa runolaulumittaa, eli kalevalamittaa. Kalevala sai ajassa elävänä eepoksena Euroopan kulttuuriperintötunnuksen vuonna 2024.
23. toukokuuta Oulun taidemuseossa järjestettävän Kalevalan kutsu -laulupajan taustalla ovat Kalevalaisten Naisten Liitto ja Oulun Kalevalaiset. Kalevalaisten Naisten Liitto järjestää eri paikkakunnilla Kalevalan kutsu -laulupajoja Alfred Kordelinin säätiön tuella vuonna 2026. Ne ovat Kalevalan Euroopan kulttuuriperintötunnukseen liittyvää yhteistyötä.
Tunnuksen pääkohde on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsingissä ja siihen liittyy kolme alakohdetta: Juminkeko Kuhmossa, Parppeinvaaran runokylä Ilomantsissa ja Gallen Kallelan Museo Espoossa.
Oulun taidemuseolla järjestettävä laulupaja on osa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026-ohjelmaa. Lisäksi Oulu2026-ohjelmaan kuuluvia Kalevala kutsu -laulupajoja järjestetään myös Sommelo-festivaalin yhteydessä Kuhmossa Juminkeossa 24. kesäkuuta ja Kajaanin Taiteiden yössä 18. syyskuuta Kaukametsä-opistolla.
Elias Lönnrotin aika Oulussa
Oululla on erityinen yhteys Kalevalan syntyyn. Elias Lönnrot (1802–1884) toimi Oulussa lääkärinä 1830-luvun alussa. Hän asui kaupungissa, hoiti kulkutauteja, avusti Oulun Wiikko-Sanomia, ja solmi avioliiton oululaisen Maria Piponiuksen kanssa vuonna 1849.
Oulu toimi usein väliportaana, kun Lönnrot matkusti runonkeruumatkoilleen Kainuuseen ja Venäjän Karjalaan. Kalevala on hänen kirjoittamansa kaunokirjallinen eepos, joka on ensijulkaisustaan lähtien inspiroinut luovien alojen tekijöitä uusiin tulkintoihin kaunokirjallisuudesta hevimusiikkiin ja elokuviin.
Nykyajan runolaulajat
Nykyajan runolaulajia yhdistää syvä perehtyneisyys runolauluperinteeseen, mutta jokaisella on oma näkökulmansa ja tapansa tuoda perinnettä tähän aikaan omalla äänellään.
Tilaisuudessa esiintyvä Maari Kallberg on kansanmusiikin akateeminen ammattilainen, jonka erityisalaa on kansanlaulu, erityisesti runolaulu ja vienankarjalainen joiku. Hän työskentelee esiintyvänä taiteilijana, tutkijana ja pedagogina sekä organisoi tapahtumia ja festivaaleja, muun muassa Kansanmusiikkijuhla Sommeloa ja Seurasaari Soi! -tapahtumaa. Lisäksi hän on mukana MeNaiset-lauluyhtyeessä ja Ääniteatteri Iki-Tursossa.
Ilona Korhonen on puolestaan kansanmuusikko ja tutkija, joka tunnetaan runolaulun ja Kalevalan nykyaikaisena tulkitsijana. Korhonen on koulutukseltaan musiikin tohtori Sibelius‑Akatemiasta, ja vuonna 2025 hänelle myönnettiin dosentin arvo. Korhosen väitöskirja käsitteli runolaulaja Larin Paraskea ja hän onkin saanut Larin Paraske ‑palkinnon (2012), jonka myönsi Kalevalaisten Naisten Liitto.
Kalevalaisten Naisten Liitto (1935) on perinteitä vaalivien naisten kulttuurijärjestö ja puolustaa kulttuuriperinteitä. Liittoon kuuluu 46 jäsenyhdistystä Suomessa ja Ruotsissa. Yhdistyksissä on henkilöjäseniä yhteensä noin 2 300. Kalevalaisten Naisten Liitto omistaa Kalevala Koru Oy:n.
Kalevalan kutsu -laulupaja Oulun taidemuseossa, 23.5.2026 klo 13, Satula-tila, Kasarmintie 9. Vapaa pääsy.