Vuoden eläinlääkäri Leena Tuuri: Eläinlääkintäpalveluissa tarvitaan julkinen turvaverkko
Ympäristöjohtaja Leena Tuuri sanoo olevansa otettu omalta ammattikunnaltaan saamastaan Vuoden eläinlääkärin palkinnosta. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vuoden eläinlääkäriksi äskettäin valitulla Oulun seudun ympäristöjohtaja Leena Tuurilla on eläinlääkärin identiteetti, vaikkei hän ole enää vuosikausiin tehnyt praktiikkaa muille kuin omille kotieläimilleen. Eläinlääkärin koulutuksesta on paljon hyötyä Tuurin työssä, jossa huolehditaan ihmisten, eläinten ja ympäristön yhteisestä terveydestä – esimerkiksi varautuessa elintarvike-, vesi- tai eläinperäisiin epidemioihin.
Suomen Eläinlääkäriliitto palkitsi toukokuun alussa Oulun seudun ympäristöjohtaja Leena Tuurin Vuoden eläinlääkärinä. Monelle saattoi tulla yllätyksenä, että ympäristöjohtajamme on myös eläinlääkäri, mutta Tuurille erilaisista toimenkuvista rakentunut urapolku on ollut luonteva. Hän on työskennellyt niin kunnallisena eläinlääkärinä ja tarkastuseläinlääkärinä kuin pieneläinklinikan yrittäjänäkin, samoin hygieenikkona ja nyt siis johtotehtävissä seudullisessa ympäristötoimessa.
”Lapsuuden haaveammattini oli eläinlääkäri, mutta eläinlääkärin koulutus on hyvin monipuolinen. Meille opetetaan myös elintarvikehygieniaa ja ympäristön terveellisyyttä. Jos ajatellaan sitä, mitä syömme, juomme ja millaisille asioille altistumme ympäristöstä, niin eläinlääkärin perustietämys palvelee myös tässä työssä”, Tuuri toteaa.
Kolmen yksikön johdossa
Tuurin johtama Oulun seudun ympäristötoimi -liikelaitos tuottaa ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut seitsemän kunnan alueella.
Kauhavalaissyntyinen Tuuri tuli alun perin Ouluun eläinlääkintähuollon yksikön vastaavaksi eläinlääkäriksi vuonna 2005. Myöhemmin hän siirtyi ympäristöterveydenhuollon yksikköön terveystarkastajien esihenkilöksi. Kolmaskin Oulun seudun ympäristötoimen yksiköistä eli ympäristönsuojelun yksikkö tuli tutuksi, kun Tuuri valittiin vuonna 2013 ympäristöjohtajaksi vetämään koko seudullista ympäristötoimea.
Oulun seudun ympäristötoimi vietti 20-vuotisjuhlia marraskuussa 2025. Kuvassa Leena Tuuri pitämässä puhetta. Kuva: Mika Vallineva.
”Kolmessa yksikössämme tehdään aika erilaisia töitä – yhdessä hoidetaan eläimiä, toisessa valvotaan elintarvikkeita ja vettä, kolmannessa myönnetään ympäristölupia ja koordinoidaan kaupungin ympäristötyötä – mutta kaikissa niissä huolehditaan ihmisten, eläinten ja ympäristön yhteisestä terveydestä.”
Eri yksiköiden työ kytkeytyy yhteen myös ilmastonmuutoksen takia.
”Entistä pohjoisemmassa esiintyy hyönteisiä, jotka voivat levittää uusia eläintauteja, tai rankkasateet voivat pilata pohjavesiä.”
Lakiuudistustyö palkittiin
Tuuri sanoo olevansa sielultaan eläinlääkäri, vaikka ei ole enää vuosiin tehnyt praktiikkaa – tosin kotona Limingassa on hevosia, kissa ja koira, joita tulee ”harrastusmielessä” hoidettua. Ammatti on myös vahvasti läsnä perheessä, sillä Tuurin aviomies ja yksi aikuisista lapsista ovat eläinlääkäreitä.
Vuoden eläinlääkärin palkinnon Tuuri sai työstään vuoden 2026 alussa voimaan tulleen eläinlääkintähuoltolain uudistuksen parissa. Hän johti Eläinlääkäriliiton asettamaa työryhmää, joka selvitti lain vaikutuksia kunnallisten eläinlääkärien toimintaan ja työnkuvaan.
”Tuurin työ varmisti osaltaan, että ympäri Suomea on jatkossakin tarjolla laadukkaita peruseläinlääkäripalveluita ja ympärivuorokautinen päivystys. Tärkeät palvelut lemmikin rokotuksista ja loislääkityksistä aina käärmeenpuremien ja haavojen kiireelliseen hoitoon saa siis jatkossakin osana kunnan eläinlääkäripalveluiden kokonaisuutta”, todettiin Suomen Eläinlääkäriliiton perusteissa palkinnolle.
Vuonna 2009 voimaan tullutta lakia oli pakko uudistaa, koska kunta- ja kilpailulainsäädäntö oli muuttunut. Sen perusteella kunnallisia eläinlääkäripalveluita olisi pitänyt yhtiöittää ja kilpailuttaa.
”Eläinlääkintähuollon osalta se olisi koskenut niin suurta osaa toiminnasta, että lakisääteinen osa olisi jäänyt hyvin pieneksi ja kaikki muu olisi pitänyt yhtiöittää tai karsia pois”, Tuuri sanoo. Tästä olisi hänen mukaansa seurannut monenlaisia hankaluuksia ja riskejä: esimerkiksi se, että vähäisiksi jääviin lakisääteisiin kunnallisiin palveluihin olisi ollut vaikeaa saada motivoitunutta henkilökuntaa. Samalla olisivat vaarantuneet myös lain edellyttämät palvelut, etenkin pienillä paikkakunnilla.
Myös varautuminen eläinperäisten epidemioiden kaltaisiin tilanteisiin olisi heikentynyt, jos nykyisin hyvin toimiva maanlaajuinen virkaeläinlääkärien verkosto olisi menetetty.
Tärkeä osa kunnallisia palveluita on myös tuotantoeläimistä huolehtiminen.
”Tuotantoeläinten pito on merkittävä elinkeino Suomessa, ja siellä tarvitaan eläinlääkintäpalveluita. Se taas liittyy kansanterveyteen siten, että esimerkiksi antibioottinen käyttö on kontrolloitua. Kotimainen ruoantuotanto on myös osa kansallista varautumista”, Tuuri huomauttaa.
Turvaverkko tarvitaan
Tuurin johtaman työryhmän työn tuloksena eläinlääkintähuoltolakiin tuli poikkeus yhtiöittämisvaatimukseen, ja nyt kunnat voivat jatkaa muidenkin kuin pakolliseen järjestämisvastuuseen kuuluvien palveluiden tarjoamista kustannusperusteisesti hinnoitellen, alueen yksityisen tarjonnan huomioon ottaen.
Tuuri sanoo, että moniulotteista asiaa pyrittiin tarkastelemaan niin palveluiden järjestäjien, asiakkaiden kuin yksityisenkin sektorinkin näkökulmasta.
”On ihan totta, ettei julkisten palveluiden tule kilpailla hengiltä yksityisiä, mutta toisaalta tarvitaan julkinen turvaverkko. Voi olla alueita, joille yksityistä toimintaa ei ole kannattavaa perustaa, tai se jostain syystä poistuu alueelta. Jossakin eläinlääkäriapua ei ehkä ole kaikille eläinlajeille tai klinikat eivät ole yöllä auki”, Tuuri sanoo ja muistuttaa, että erikoiseläinlääkäripalvelut ja eläinsairaalapalvelut ovat käytännössä kokonaan yksityisen puolen aluetta – eläimille ei ole Suomessa julkisia keskussairaaloita.
Poratiellä palvellaan
Oulun kaupungin seudullisina palveluina hoidetaan jatkossakin lemmikkieläimiä, tuotantoeläimiä ja hevosia. Kaupunki huolehtii myös eläintautien ennaltaehkäisystä sekä eläinsuojelusta. Eläimiä hoidetaan Oulussa Poratien eläinlääkärivastaanotolla ja Muhoksen sivupisteessä.
Tuurin mukaan eläinlääkäriaseman palvelupaketti on pitkälti ennallaan, vaikka sen sisältöä on luokiteltu lakiuudistuksen myötä uusiksi. Siihen kuuluvat perustasoinen eläinlääkintähuolto kaikille eläinlajeille sekä sitä täydentävät, mutta ei vielä erikoistason palvelut, kuten röntgenkuvaus ja verianalyysi.
”Täydentäviin palveluihin kuuluvat myös hätäleikkaukset, esimerkiksi koiran keisarinleikkaus tai vatsalaukun kiertymän leikkaus. Niitä on ollut meillä ennenkin, mutta nyt hinnoittelu on tehty markkinaperusteisesti.”
Leena Tuuri sanoo olevansa kehittäjähenkinen johtaja ja kiittelee ympäristötoimen henkilöstöä siitä, että työtä mietitään koko ajan siitä näkökulmasta, miten esimerkiksi lupapalveluista saadaan asiakkaille sujuvampia. Kuva: Pasi Rytinki
Tuurin mielestä eläimistä pidetään nykyisin yleisesti entistä paremmin huolta.
” Lemmikkieläimethän ovat käytännössä perheenjäseniä, ja tuotantoeläinpuolellakin ymmärretään, että hyvin voiva eläin tuottaa hyvin. Suomessa standardit ovat tiukat, ja niiden eteen tiloilla tehdään hyvää työtä.”
Toimiva tiimi
Hyvää työtä tehdään myös Oulun seudun ympäristötoimessa, joka sai Vuoden valvontayksikön palkinnon vuonna 2022. Pidetyn johtajan maineessa oleva ja myös Eläinlääkäriliiton palkintoperusteissa ”lämpimäksi, rauhalliseksi ja yhteistyökykyiseksi” luonnehdittu Tuuri jakaa vuolaasti kiitosta tiimilleen.
”Työssämme lähes päivittäin eteen tulevia haasteita on selvittämässä jäätävä asiantuntijoiden porukka. Parviäly toimii loistavasti, ja kun umpikujalta näyttäviin tilanteisiin löydetään ratkaisu yhdessä, se on hieno tunne.”