Haukiputaan Vierivien Kivien kuntotansseissa kellohame heilahtaa ja valssiin viedään varmoilla otteilla

Heiton päivätansseissa ei jäädä reunoille mietiskelemään, vaan lattia täyttyy jo ensimmäisten tahtien aikaan. Kuvat: Henna Saarenketo

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Henna Saarenketo

Jaa sosiaalisessa mediassa:

 

Parillisen viikon tiistai tarkoittaa monelle paritanssin ystävälle humpan, tangon ja valssin täyteistä päivää. Haukiputaan Heitossa toimivat Vierivät Kivet ovat juurruttaneet Heiton talolle päivätanssiperinteen, jota kutsutaan kuntotanssiksi.

”Kaikki lähti aikoinaan liikkeelle kerhopäivästä, jossa oli hanuristi mukana. Siinä me sitten laulettiin ja tanssittiin. Ukkolan Mauno ehdotti, että eiköhän aleta järjestää kuntotansseja, ja siitä se nimitys tulee”, kertoo toiminnassa alusta asti mukana ollut Leila Uitto.

”Sitä on porukka välillä ihmetellyt, että ei ne taida mitkään normaalit tanssit olla”, hän jatkaa.

Nimestä huolimatta kyseessä on kuitenkin perinteiset tanssit, joihin tullaan pitkänkin matkan päästä: Oulusta, Pudasjärveltä, Raahesta ja Kuivaniemeltäkin. Onpa mukaan hypännyt välillä ohikulkumatkalla olleita lomalaisiakin.

Tansseihin kuuluu olennaisesti myös kahvilan antimista nauttiminen. Tällä kertaa herkullisesta tarjoilusta ovat vastanneet Tuula Arolaakso (vas.), Maija Hekkala, Armi Laine, Liisa Ervasti ja Leila Uitto.

Suosion kasvaminen

Kymmenen minuuttia ennen aloitusta, orkesterin viritellessä soittimiaan, parkkipaikka on täyttynyt autoista ja narikassa vaihdetaan vilkkaasti tanssikenkiä talvisten jalkineiden tilalle.

”Tämä on nyt niin vakiintunutta toimintaa, ettei meillä kertaakaan ole ollut alle sataa osallistujaa. Se voi johtua siitäkin, että arkipäivän tanssit ovat jääneet monesta paikasta pois, joten ihmiset tulevat tänne”, Uitto pohtii.

Järjestäjän täytyy olla pitkäpinnainen.

”Ikäihmiset eivät myöskään halua ajaa pimeällä, joten päivätanssit ovat siinäkin mielessä hyvä”, lisää tanssia ikänsä rakastanut Maija Hekkala.

Alussa osallistujamäärät olivat pienempiä, mutta pitkäjänteisen työn ja puskaradiossa leviävän tiedon kautta ihmiset ovat löytäneet paikalle ja tykästyneet toimintaan.

”Ihmiset ovat jänniä, että kun jotain uutta aloitetaan, niin hirveän hitaasti ruvetaan tulemaan. Järjestäjän täytyy olla pitkäpinnainen”, tuumaa yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Ervasti.

”Ihmiset sanovat, että täällä on niin kodikas tunnelma, ja tänne on mukava tulla. Se johtuu varmasti siitä, että talo on meille järjestäjille tuttu ja tärkeä paikka, vähän niin kuin toinen koti”, sanoo Uitto.

Puheenjohtaja Sirpa Ervasti kertoo, että tanssien ensimmäinen tunti on miesten haku, toisella tunnilla on naisten vuoro ja kolmannella hakevat jälleen miehet. Seinällä olevaa kylttiä käännetään vuorojen mukaan.

Tanssilla terveyttä

Kuntotansseihin kuuluu oleellisesti elävä musiikki ja orkesterit valitaan tarkasti. Tällä kertaa lavalle nousee Iltarusko, solistinaan haukiputaalainen Jaakko Kauppila. Seinällä oleva kyltti ilmoittaa, että vuorossa on miesten haku. Naiset asettuvat istumaan salin toiselle reunalle, ja ensimmäisten tahtien soidessa on suurin osa löytänyt parinsa.

Tanssijat ovat pääosin eri ikäisiä eläkeläisiä, mutta vuodet eivät paina jaloissa. Askeleet, pyörähdykset ja ryhdikäs tanssiasento ovat hioutuneet nuoresta saakka, eivätkä taidot ole vuosien varrella kadonneet. Monelle osallistujalle tanssiminen on myös mielekäs tapa pitää huolta kunnostaan.

”Tanssin kuntouttavasta vaikutuksesta ei puhuta tarpeeksi. Sillä voidaan vaikuttaa sekä henkiseen-, että fyysiseen hyvinvointiin. Neurotieteilijä Hanna Poikonenkin on tutkinut väitöskirjassaan, kuinka tanssilla ja musiikilla on iso vaikutus aivoihin, joten tämä ei ole vain minun ajatukseni”, Hekkala painottaa.

”Tanssia voisi enemmänkin hyödyntää esimerkiksi palvelutaloissa ja asumisyksiköissä, joissa asuu juuri sitä ikäluokkaa, joille paritanssiperinne ja vanhat laulut ovat tuttuja. Aina tarjotaan uintia ja kuntosalia, mutta eivät ne ole kaikille mielekkäitä tai mahdollisia”, hän jatkaa.

Perinteisissä paritansseissa mennään valssia, humppaa, tangoa, foxia ja jenkkaa. Monet osallistujat ovat oppineet tanssimaan jo nuorella iällä.

Ystävyyttä ja yhteistä tekemistä

Vierivien kivien yhteinen taival on kestänyt 20 vuotta. Toimintaan on sisältynyt paljon esityksiä, tapahtumia ja matkojakin. Keväällä järjestetyssä juhlatilaisuudessa Ervasti esitti itsetekemänsä runon, jossa tanssitoimintaa luonnehditaan näillä sanoilla:

” Nykyisin kokoonnumme joka toinen tiistai iloisella porukalla, muistamme synttärisankareita kukilla ja kahvilla. Tanssitöiden vuorolistalle keräämme nimiä, suunnittelemme tulevaa, sekä ruodimme menneitä. Parillisen viikon tiistaisin kutsumme teitä kuntotanssiin. Talolla voit pyörähtää rentoon valssiin, jenkkaa, humppaa, foksia sekä tangoa taivutella, baarin puolella kahvilla ja pullalla herkutella.”

Yhteinen tekeminen on jäsenille tärkeää sosiaalista toimintaa

”En ole täältä kotoisin, joten minulle seurassa toimiminen on aina merkinnyt sitä, että saan kuulua johonkin porukkaan, ja tehdään yhdessä hyvää”, Hekkala sanoo.

Maailma on niin muuttunut ja ihmisillä on niin paljon kaikkea, joista saavat valita, mitä tekevät.

”Vanhemmat olivat talonmiehinä tanssitalossa. Äiti oli ravintolan puolella ja isä soitti orkesterissa. Siihen aikaan pidettiin iltamia, joissa näyteltiin ja oli ohjelmaa. Niiden parissa olen kasvanut ja siellä olen myös oppinut tekemään talkootöitä”, hän jatkaa.

Talkoovoimin pyörivät myös kuntotanssit, joiden toteutumiseen tarvitaan muun muassa liikenteen ohjausta, mainostamista, kahvilan järjestämistä ja käytännön asioiden organisointia. Mukavalla porukalla työt hoituvat hyvässä hengessä, mutta järjestäjät ovat huolissaan talkooperinteen katoamisesta.

”Maailma on niin muuttunut ja ihmisillä on niin paljon kaikkea, joista saavat valita, mitä tekevät. Talkootyö, millä kaikki on pyörinyt vuosikymmenet, ei enää onnistu samalla tavalla”, Hekkala harmittelee.

”Me järjestämme tansseja niin kauan kuin jaksamme, mutta meidän porukan keski-ikä alkaa olla 80 vuotta”, lisää Ervasti.

Sirkka Kurkelalla (vas.) ja Arja Huovisella riitti lipunmyynnissä vipinää, kun paikalle saapui tälläkin kertaa yli sata tanssijaa. Ervastin tehtävänä on toimia järjestyksenvalvojana.

Katoaako tanssiperinne?

Suomalainen lavatanssikulttuuri käy läpi murrosta, jossa latinalaistanssit sekä swing-tanssit nostavat suosiotaan nuoremman tanssikansan keskuudessa, jättäen perinteisemmän paritanssit vähemmälle huomiolle.

”Ennen ei ollut oikein muuta tekemistä kuin tansseissa käyminen, joihin mentiin monesti salaa jo ennen kuin oltiin rippikoulut käyty. Silloin kaikki opettelivat tanssimaan”, Hekkala muistelee.

”Nykyään monella jää tanssikokemus vanhojen tansseihin, jos sitäkään”, hän jatkaa.

Heiton talolla hiipuminen ei kuitenkaan vielä näy. Vapputansseihin osallistui kerran 250 tanssijaa ja tulevan viikon itsenäisyyspäivän tanssitkin ovat olleet suuressa suosiossa.

”Itsenäisyyspäivänä laulamme aina Maamme-laulun, ennen kuin tanssit alkavat. Se antaa juhlan tuntua”, sanoo Uitto.

Orkesteri on soittanut ensimmäisen setin ja alkaa tanssien toinen tunti, jolloin on naisten haku. Salissa alkaa olla mukavan lämmin tunnelma ja välillä voi käydä hengähtämässä kahvion puolella, johon talkoolaiset ovat loihtineet maukkaita lohileipiä, pullaa ja kahvia. Sitten taas jaksaa jenkan tahtiin.

 

Lue myös