Eurooppalaisten lasten ja aikuisten kirjeet joulupukille kuvastavat toiveita ja huolia
Letters to Santa -näyttely on esillä keskustakirjasto Saaren ala-aulassa marraskuun puoliväliin saakka. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaaliseen mediaan
Keskustakirjasto Saaressa on esillä kirjeitä joulupukille Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä viime vuosikymmeniltä. Näyttely liittyy Oulun yliopiston tutkimushankkeeseen, jossa kävi ilmi, että myös aikuiset kirjoittavat joulupukille omasta hädästään.
Joulupukki saa Rovaniemelle Pajakylään vuosittain noin puoli miljoonaa kirjettä ympäri maailmaa. Osaa kirjeistä on 1990-luvun puolivälistä lähtien säilytetty Suomen Kansallisarkiston Oulun toimipaikassa.
Kirjeitä ei ole tähän mennessä juurikaan tutkittu. Oulun yliopiston saksan kielen ja kulttuurin professori Sandra Reimannin aloitteesta aloitettiin tutkimushanke nimellä Toiveita kaikkialta maailmasta: kielelliset käytännöt Suomessa joulupukille lähetetyissä kirjeissä.
Germanistina Reimann on tähän mennessä keskittynyt kirjetutkimuksessaan saksankielisiin maihin. Hänen mukaansa kirjeistä käy ilmi kirjoittajien arki, perhesuhteet ja toiveet sekä heidän käsityksensä joulupukista, esimerkiksi siitä, miten hän elää ja missä hän asuu.
Kohteliasta puhuttelua
Reimannin mukaan nykyäänkin esiintyy paljon aineettomia toiveita, kuten maailma ilman sotaa ja että kaikilla olisi lääkkeitä, hyviä arvosanoja eikä olisi kiusaamista. Muutama vuosi sitten kirjeissä esiintyi korona, eli oman ajan historialliset tapahtumat heijastuvat kirjeissä vuodesta toiseen.
”Kirjeet tarjoavat aineistoa yhteiskunnallisesta kehityksestä ja kulttuurisista erityispiirteistä sekä edustavat hyvin erilaisia kulttuurisia ja kielellisiä taustoja. Ne antavat tietoa kirjeiden kirjoittajista, heidän arjestaan, perhetilanteestaan, toiveistaan ja käsityksestään joulupukista. Joskus myös aikuiset kirjoittavat, eivätkä pienten, vielä kirjoitustaidottomien lastensa puolesta, vaan itselleen. Joulupukki toimii tällöin mahdollisesti eräänlaisena huolten vastaanottajana. Usein kyse on nimittäin murheista ja hädästä”, Reimann sanoo.
Näyttelyssä esitellään myös eri kulttuurien jouluperinteitä, kuten Pyhää Nikolausta ja pakkasukkoa.
”On käynyt myös ilmi, että lapset harjoittelevat joulupukille kirjoittaessaan kirjeen tekstilajia. Erityisen kiinnostavia ovat tähänastisten tulosten mukaan ennen kaikkea puhuttelut. Opettaja on kirjoittanut ensimmäisen mallikirjeen pohjaksi ja suoraa kehotusta esiintyy melko harvoin. Useimmiten mukana on kohteliaisuusilmaisu, kuten ’ole kiltti’, tai muita, hillitympiä pyyntöjä. Lapset ovat siis tietoisia viestintätilanteesta.”
Tekoäly käsialatutkimuksessa
Reimann on työskennellyt tutkimushankkeessa Itä-Suomen yliopiston yleisen kielitieteen professori ja kieliteknologian asiantuntija Michael Rießlerin kanssa aineiston digitaalisen saatavuuden ja kielitieteellisen analyysin parissa.
Jonkin aikaa hankkeeseen osallistui myös Itä-Suomen yliopiston taidekasvatus, joka tutki muun muassa sitä, miten Joulupukki esitetään eri maiden piirustuksissa.
Kirjeitä on skannattu Kansallisarkistossa Oulussa FIN-CLARINin ja Emil Öhmannin Säätiön taloudellisella tuella. Edelleen jatkuvassa hankkeessa kokeillaan Transkribus-ohjelman tekoälyyn perustuvaa käsialan- ja tekstintunnistusta.
Oulun yliopistossa on myös aloitettu ruotsinkielinen väitöskirja joulupukin kirjeistä, jossa näkökulmana on kirjoitetun kielen varhainen omaksuminen.
Näyttelyä ovat tukeneet Saksan, Itävallan ja Sveitsin suurlähetystöt, Suomen Sveitsin ystävät, Aue-säätiö ja Oulun Suomi-Saksa-yhdistys.
Näyttely Letters to Santa keskustakirjasto Saaren ala-aulan vitriineissä 15.11. asti.