Hyvinvointi syntyy lähellä – alueellinen yhteistyö tukee lasten, nuorten ja perheiden arkea
Alueellisen toiminnan asiantuntijat Minna Hellsten, Tuula Herranen, Johanna Timonen ja Susanna Kauppinen koordinoivat alueellista yhteistyötä eri puolilla Oulua. Kuva: Satu Fränti
Jaa sosiaaliseen mediaan
Oulun eri alueilla päiväkodit, koulut, nuorisopalvelut, kirjasto, järjestöt ja monet muut toimijat tekevät yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Yhteistyö näkyy esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyssä, vanhemmuuden tukemisessa ja alueen yhteisissä tapahtumissa.
Hyvinvointia ei rakenneta yksittäisillä hankkeilla tai palveluilla. Sitä rakennetaan lasten, nuorten ja perheiden omassa arjessa: päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotiloissa ja asuinalueilla.
Alueellisessa työssä eri toimijat kokoavat yhteen tietoa ja havaintoja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja sopivat yhteisistä tavoitteista.
Kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen alueellinen toiminta jakautuu neljälle palvelualueelle: eteläiselle, itäiselle, keskiselle ja pohjoiselle. Niiden alueilla toimii yhteensä 18 palvelukeskittymää. Niitä ovat esimerkiksi Jääli, Pateniemi-Rajakylä, Oulunsalo sekä Karjasilta-Höyhtyä.
Palvelukeskittymissä yhteistyötä tekevät muun muassa varhaiskasvatuksen, koulujen, nuorisopalveluiden, kirjaston, hyvinvointialueen, seurakunnan ja järjestöjen ammattilaiset. Mukana yhteistyössä ovat myös vanhempaintoimikunnat sekä lapset ja nuoret.
Paikallistuntemus vahvuutena
Alueellisen hyvinvointityön vahvuus on paikallistuntemuksessa. Hyvinvointitieto, kokemukset ja arjen havainnot auttavat tunnistamaan alueen tarpeita ja haasteita, joihin voidaan tarttua yhdessä. Kun tieto yhdistyy monialaiseen yhteistyöhön, tukea voidaan kohdentaa juuri sinne, missä sille on suurin tarve.
Palvelukeskittymissä eri toimijat sopivat yhdessä, millaisiin alueen hyvinvoinnin haasteisiin halutaan tarttua ja mitä niiden ratkaisemiseksi voidaan tehdä. Yhteistyön tavoitteena on saada aikaan tekoja, jotka näkyvät lasten, nuorten ja perheiden arjessa.
Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
Viime vuosina alueellisessa työssä on keskitytty muun muassa hyvinvointitiedon hyödyntämiseen, lasten ja nuorten osallisuuteen sekä välittävän toimintakulttuurin vahvistamiseen.
Käytännössä alueilla on esimerkiksi tuettu vanhemmuutta, ehkäisty kiusaamista, vahvistettu tunne- ja turvataitoja sekä järjestetty yhteisiä tapahtumia.
Alueellinen hyvinvointityö on ennen kaikkea yhteisen ymmärryksen rakentamista. Yksittäinen toimija näkee vain osan kokonaisuudesta. Yhdessä syntyy laajempi kuva lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja siitä, millaista tukea alueella tarvitaan. Kun eri toimijat tarkastelevat samoja ilmiöitä yhteisestä näkökulmasta, on helpompi löytää toimivia ratkaisuja ja suunnata tukea sinne, missä sitä tarvitaan.
Alueellisen yhteistyön tarve kasvaa tulevaisuudessa. Muuttuvat palvelurakenteet, taloudelliset paineet ja hyvinvointierojen kasvu edellyttävät jatkossakin tiivistä yhteistyötä. Parhaat tulokset syntyvät, kun eri toimijat työskentelevät samojen tavoitteiden puolesta. Hyvinvointia rakennetaan lähellä, yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka tuntevat alueen ja sen arjen.