Psykososiaalinen tuki väkivaltakokemuksen jälkeen – kuuntele Turvallinen Oulu -podcast
Psykiatrinen sairaanhoitaja Joni Saarela ja psykologi Marika Laakkonen-Linna keskustelevat avusta, tuesta ja hoidosta kriisin jälkeen Turvallinen Oulu -podcastissa.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tuvallinen Oulu pocdcastin kuudennessa jaksossa keskustellaan väkivaltakokemuksen jälkeisestä psykososiaalisesta tuesta ja hoidosta. Keskustelijoina ovat Marika Laakkonen-Linna, joka toimii psykologina lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikössä Oulun yliopistollisella sairaalalla ja on mukana Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Barnahus-hankkeessa kehittämässä lasten väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaa ja uhrien hoitoa.
Toisena vieraana on Turvallinen Oulu-hankkeen moniammatillisessa NOPSA-tiimissä työskentelevä psykiatrinen sairaanhoitaja Joni Saarela.
Kriisi koskee usein myös varsinaisen uhrin lähipiiriä
Väkivallalta tarkoittaa WHOn määritelmän mukaan yksilöön, yhteisöön tai ihmisryhmään kohdistuvaa vallan tai ruumiillisen voiman käyttöä ja sillä uhkaamista. Tarkoituksena on aiheuttaa henkistä tai fyysistä vammaa tai jopa kuolemaa. Väkivallan seurauksena lapsen tai nuoren normaali kasvu ja kehitys voi häiriintyä, jos esimerkikisi perustarpeiden tyydyttäminen estetään. Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa THLn määritelmän mukaan seksuaalisen määräämisvallan tai yksityisyyden loukkaamista. Nykyään väkivaltakokemukseksi luetaan myös väkivallan todistaminen.
Psykososiaalinen tuki tarkoittaa ensivaiheen tukea uhrille ja läheisille järkyttävän kokemuksen jälkeen. Se voi olla akuutin sosiaalityön kaltaista käytännön auttamista tai tapahtuman vaikutusten lieventämiseen tähtäävää psyykkistä kriisitukea. Tärkeintä siinä on läsnäolo, kuuleminen ja turvallisuudentunteen palauttaminen. Psykoedukaation avulla normalisoidaan uhrin tuntemuksia, tarjotaan keinoja arjesta selviytymiseen sekä pyritään tiivistämää uhrin lähiverkostoa hänen tuekseen.
Oikeus tukeen ja hoitoon
Jopa kahdella kolmesta kriisin kokeneesta läheisten tuki on riittävää johtuen heidän omasta resilienssistään. Kriisi koskee usein myös varsinaisen uhrin lähipiiriä. Ammattilaisilla on läheisiä paremmat edellytykset suojata itseään liialliselta kuormitukselta auttamistyössä.
Väkivaltakokemuksen uhrilla on oikeus saada psykososiaalisen tuen lisäksi hoitoa, mikäli kokee sitä tarvitsevansa. Hoidon tarve lisääntyy, jos väkivallantekijä on sellainen, johon lapsella tai nuorella on kiintymyssuhde. Ensivaiheen tuella pyritään vakauttamaan tilanne, jotta voidaan arvioida uhrin hoidon tarve, esim. mielialahäiriöt tai ahdistuneisuus. Hyvä siirtymä edellyttää työntekijöiden joustavuutta eri palveluiden välillä. Oulussa hoitoa voi hakea neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, lasten ja nuorisopsykiatrian päivystyksestä, perheneuvonnan psykiatriselta sairaanhoitajalta tai hyvinvointikeskuksesta. Pitkäjänteisempää psykoterapiaa saa erikoislääkärin arvion perusteella.
Lisätietoja:
