Kaakkurin koulu näyttää mallia: liikkuminen on luonteva osa koulupäivää

Liikuntahetket tuovat oppitunteihin vaihtelua ja rytmiä. Istumista katkaistaan taukojumpalla, joogalla tai tanssillisilla tuokioilla. Kuva: Milla Lehtinen

Koulutus

Julkaistu: Kirjoittaja: Anna-Kaisa Karppanen & Kati Grekula

Tanssia kesken oppitunnin, liikettä matematiikan tehtäviin ja oppilaiden toivomaa tekemistä välitunneille. Kaakkurin koulussa etsitään monin tavoin keinoja aktiivisempaan koulupäivään. Samalla koulu toteuttaa käytännössä perusopetuslain uutta velvoitetta edistää liikunnallista elämäntapaa.

Elokuussa 2026 tuli voimaan perusopetuslain muutos, joka toi liikunnallisen elämäntavan edistämisen osaksi esi- ja perusopetusta. Sen tavoitteena on paitsi vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia, oppimista ja liikunnallisia elämäntapoja, myös tehdä liikkumisesta luonteva osa koulupäivää. Liikkumista voidaan lisätä oppitunneille, välitunneille, siirtymisiin, koulumatkoille ja koulun yhteisiin tapahtumiin.

Liikunnan lisääminen koulupäivään ei ole uusi asia, sillä Liikkuva koulu -toimintaa on ollut kaikissa Oulun kouluissa jo kymmenen vuoden ajan. Lakimuutoksella kuitenkin varmistetaan, että toiminta on suunnitelmallista ja kaikki oppilaat saavat aktiivisemman toimintakulttuurin hyödyt.

Liikunnallinen elämäntapa painopisteenä

Kaakkurin koulussa liikunnallinen elämäntapa on tärkeä osa koulutyötä. Rehtori Matti Ahola kertoo, että teemaa edistetään määrätietoisesti koko henkilöstön voimin.

”Liikunnallinen elämäntapa on yksi kolmesta koulumme tämän lukuvuoden painopisteestä. Panostamme asiaan yhteisellä koulutusajalla säännöllisesti, jotta voimme jakaa hyviä käytänteitä ja kehittää toimintaa yhdessä.”

Koulun henkilöstö käyttää myös osan yhteisistä koulutuspäivistään toiminnallisten opetusmenetelmien kehittämiseen. Tavoitteena on löytää tapoja lisätä liikettä ja aktiivisuutta eri oppiaineisiin niin, että ne samalla tukevat oppimista.

Nainen ja mies poseeraavat lehdettömien puiden välissä, miehellä koripallo käsissään.

Kaakkurin koulun opettaja Milla Lehtisen ja rehtori Matti Aholan mielestä liikunnallinen elämäntapa on tärkeä osa koulutyötä. Kuva: Hanna Leskinen

Koulupäivän rakennetta, opetusmenetelmiä, välitunteja ja oppimisympäristöjä voidaan kehittää. Oppitunneille voidaan tuoda lisää liikettä toiminnallisten opetusmenetelmien avulla, opetusta tauotetaan liikunnallisilla menetelmillä ja oppimista voidaan toteuttaa aiempaa enemmän myös ulkona.

Kaakkurin koulun opettaja Milla Lehtinen kertoo, että liike näkyy myös tavallisilla oppitunneilla. Kielissä ja matematiikassa tiettyyn sanaan tai numeroon voidaan yhdistää liike. Istumista katkaistaan taukojumpalla, joogalla tai tanssillisilla tuokioilla, joissa opettajatkin ovat mukana. Oppilaiden suosikkeihin kuuluu Yoga Freeze Dance.

Lehtisen mukaan liikuntahetket tuovat oppitunteihin vaihtelua ja rytmiä, ja oppilaat muistuttavat niistä usein itsekin. Toiminnallisuus luo erilaisen tavan oppia ja muistaa asioita.

Liike kuuluu myös välitunneille

Kaakkurin koulussa oppilaat ovat mukana suunnittelemassa liikunnallisempaa koulupäivää. Oppilaiden toiveiden pohjalta välitunneille on luotu runsaasti erilaisia mahdollisuuksia aktiiviseen tekemiseen.

Yläkoululaisilla on käytössään muun muassa toimintanurkkaus, jossa voi pelata iWallia, Runbeatia ja pöytätennistä. Välitunneilla voi käyttää koulun sisäpihaa, kuntosalia, liikuntasaleja, karaokehuonetta sekä erilaisia rauhallisemman toiminnan tiloja, joissa voi pelata lautapelejä ja shakkia.

”Olemme hieman lisänneet valvontavuoroja, sillä jokaisessa toimintatilassa on valvoja. Samalla henkilöstö on huomannut, että monipuolinen tekeminen on rauhoittanut yläkoulun välitunteja huomattavasti. Siksi valvontavuorotkaan eivät tunnu enää yhtä kuormittavilta kuin aiemmin, rehtori Ahola kuvailee.

Lapsia kiipeilytelineessä koulun pihalla.

Kaakkurin koululla on monipuoliset mahdollisuudet välituntiliikkumiseen. Kuva: Milla Lehtinen

Myös välkkäritoiminta on aktiivista. Oppilaat järjestävät toisilleen liikunnallisia haasteita, ja koulussa kerätään kyselyllä oppilaiden kokemuksia toiminnan kehittämiseksi kaksi kertaa vuodessa.

Vastuu kuuluu kaikille

Uusi lakisääteinen tehtävä ei koske vain liikunnanopettajia. Lähtökohtaisesti liikunnallisen elämäntavan kehittäminen on koulussa kaikkien vastuulla.

Kaakkurin koulussa toimintaa koordinoi lisäksi erillinen kolmen henkilön tiimi, mutta liikunnallisen elämäntavan edistämisen ajatellaan kuuluvan koko henkilöstölle. Sama periaate näkyy myös valtakunnallisissa linjauksissa: liikunnallinen elämäntapa on osa koulun toimintakulttuuria, ei yhden oppiaineen tehtävä.

Liikunnallisen elämäntavan edistämisessä korostetaan osallisuutta. Oppilaille tulee tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millainen koulupäivä heidän koulussaan on. Liikkuva koulu -toiminnassa oppilaiden osallistuminen nähdään tärkeänä tekijänä toiminnan onnistumiselle. Kaakkurissa oppilaiden näkemyksiä kerätään kyselyillä, mutta myös arjen kohtaamisilla on merkitystä.

”Koulumme isoin arvo on kohtaaminen, joten uskon, että oppilaat uskaltavat ehdottaa uusia ideoita. Ja näin tapahtuukin”, rehtori kertoo.

Energia purkautuu oikeisiin asioihin ja sitä kautta aivot jaksavat keskittyä myös oppimiseen.
Rehtori Matti Ahola, Kaakkurin koulu

Liikunnallisen elämäntavan edistämisen taustalla on huoli lasten ja nuorten vähentyneestä liikkumisesta. Samalla tutkimusnäyttö osoittaa, että koulupäivän aikainen liikkuminen tukee oppimisen edellytyksiä, tarkkaavaisuutta, mielenterveyttä ja yhteisöllisyyttä. Aholan mukaan suurin mahdollisuus liittyy juuri oppimisen tukemiseen.

”Energia purkautuu oikeisiin asioihin ja sitä kautta aivot jaksavat keskittyä myös oppimiseen.”

Mukaan omalla tavalla

Kaikki oppilaat eivät innostu liikunnallisista tuokioista heti. Opettaja Milla Lehtinen kertoo, että osa lähtee mukaan vähitellen, kun osallistumiseen ei aluksi kiinnitetä liikaa huomiota. Liikkeitä voidaan myös sovittaa eri tasoille ja turvallisen kaverin kanssa saa yrittää rauhassa.

Yhteisöllisistä tehtävistä oppilaita innostavat esimerkiksi ihmismuistipeli ja pantomiimit. Keinoja erilaisten oppilaiden innostamiseen Lehtinen pohtii yhdessä työparinsa kanssa.

Kohti aktiivisempaa koulupäivää

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on uusi lakisääteinen tehtävä, mutta monessa koulussa työtä on tehty jo pitkään. Kaakkurissa se tarkoittaa esimerkiksi liikkeen yhdistämistä matematiikan tehtäviin, istumisen katkaisevia taukoja ja oppilaiden suunnittelemaa välituntitoimintaa. Mukaan voi tulla vähitellen ja liikkeitä sovitetaan eri tasoille. Aktiivisempi koulupäivä rakentuu koko kouluyhteisön yhteisistä valinnoista: liikkuminen näkyy oppitunneilla, välitunneilla, koulun rakenteissa ja toimintakulttuurissa.

Liikunnan lisäämisellä on myös vaikutusta myönteiseen minäkuvaan, kouluviihtyvyyteen ja sosiaalisiin taitoihin. Liikunnallisen elämäntavan tavoitteena on enemmän kuin liikunnan lisääminen. Tarkoituksena on rakentaa sellaisia arjen toimintatapoja, jotka kantavat myös aikuisuuteen. Kun koulussa oppii liikkumaan, tauottamaan työskentelyä ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnista, luo samalla perustaa terveelle ja aktiiviselle elämäntavalle tulevaisuudessa.

Liikunnallisen elämäntavan vaikutuksia peruskouluissa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti Liikkuva koulu -nykytila-arvioinnin, Move!-mittausten, kouluterveyskyselyn sekä kaupungin omien kyselyiden avulla. Näin kehittämistyö perustuu tietoon ja mahdollistaa toiminnan jatkuvan parantamisen. Oulussa on tavoitteena rakentaa koulupäivä, jossa liikkuminen, oppiminen ja hyvinvointi kulkevat luontevasti käsi kädessä.