EU:n arktinen suur­lähettiläs vieraili Oulussa: ”Eurooppa ei jää sivusta­katsojaksi arktisella alueella”

Oulun kaupungintalolla 11.–12. marraskuuta järjestetyssä Pohjoisen turvallisuus- ja talousfoorumissa pääpuheenvuoron pitänyt EU:n arktinen suurlähettiläs ja erikoisedustaja Claude Véron-Réville esitteli EU:n uutta arktista strategiaa ja sen tavoitteita.

Lokakuun 20. päivänä julkaistu strategia korostaa Euroopan vahvempaa roolia arktisella alueella. Keskeisiä painopisteitä ovat turvallisuus ja kriisinkestävyys, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutokseen vastaaminen, talouden kehittäminen sekä alueella asuvien ihmisten hyvinvointi.

Koko Euroopan asia

Véron-Révillen mukaan arktisen alueen geopoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikeuttanut kansainvälistä yhteistyötä ja nostanut turvallisuuskysymykset entistä keskeisempään asemaan. Muutos tuntuu erityisesti Suomessa, jolla on yli tuhannen kilometrin mittainen yhteinen raja Venäjän kanssa.

Arktisen alueen turvallisuutta uhkaavat muun muassa Venäjän kasvava sotilaallinen läsnäolo, hybridiuhat, droonien aiheuttamat häiriöt, GPS-häirintä ja merenalaisten tietoliikennekaapelien vahingoittaminen. Myös Venäjän varjolaivaston lisääntynyt liikenne aiheuttaa riskejä meriliikenteelle ja ympäristölle. Samalla Kiinan strateginen kiinnostus arktista aluetta kohtaan kasvaa.

Turvallisuusuhkien rinnalla alueen suurimpana pitkän aikavälin haasteena säilyy ilmastonmuutos.

EU pyrkii vahvistamaan valmiuksiaan toimia arktisissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa muun muassa kriittisen infrastruktuurin suojaamista, sotilaallisen liikkuvuuden parantamista sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistä.

”Arktisen alueen turvallisuus on Euroopan turvallisuutta”, Véron-Réville tiivisti.

Oululla tärkeä rooli

EU arktisen strategian tavoitteet koskettavat konkreettisesti myös Oulua. Erityisen tärkeää on pohjoisten itä–länsisuuntaisten liikenneyhteyksien vahvistaminen.

Euroopan maiden liikenneverkkoja on perinteisesti kehitetty pitkälti pohjois-etelä-suunnassa. Nyt tavoitteena on parantaa yhteyksiä myös Itämeren alueelta pohjoiseen ja edelleen arktiselle alueelle. Toimivat yhteydet ovat tärkeitä sekä elinkeinoelämälle että huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle.

Oulun satama ja Oulun kaupunkisolmu kuuluvat Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkkoon, jonka tavoitteena on sujuvoittaa ihmisten ja tavaroiden liikkumista EU alueella. Oulu–Luulaja-rautatieyhteys on puolestaan tärkeä osa Itämeren ja arktisen alueen välisten yhteyksien kehittämistä.

Suomelle erityisen merkittävä tavoite on myös Euroopan jäänmurtajakaluston vahvistaminen. Véron-Révillen mukaan EU-mailla on käytössään noin kymmenen jäänmurtajaa, kun Venäjällä niitä on noin 40.

”Tätä eroa on kavennettava”, Véron-Réville totesi.

EU aikoo kartoittaa jäänmurtajakaluston tarpeita ja selvittää mahdollisuuksia yhteiseen rahoitukseen.

Arktinen alue on koti

Turvallisuuskysymysten rinnalla Véron-Réville halusi muistuttaa arktisen alueen kulttuurisesta merkityksestä ja siellä asuvista ihmisistä. EU:n tavoitteena on kehittää pohjoista aluetta yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa.

”On tärkeää muistaa, että arktisella alueella on vahva kulttuurinen ulottuvuus. Kyse ei ole pelkästään jääkarhujen alueesta, vaan arktisella alueella asuu ihmisiä, jotka nauttivat elämästä ja ovat ylpeitä kulttuuristaan. Se on havaittavissa täällä Oulussakin”, Véron-Réville totesi.

Hän muistutti, että arktisella alueella asuu noin 500 000 EU-kansalaista.

”Tämä strategia on myös heitä varten.”

Puheenvuorossaan Véron-Réville nosti esiin myös suomalaisen sisun, jonka merkitystä hän kertoi opettelevansa. Pohjoisissa olosuhteissa eläminen edellyttää sopeutumiskykyä ja päättäväisyyttä, joita tarvitaan myös nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.

Oulun osaaminen teki vaikutuksen

Ensimmäistä kertaa Oulussa vieraillut Véron-Réville kertoi yllättyneensä kaupungin koosta. Oulu on suurin arktinen kaupunki, jossa hän on tähän mennessä vieraillut. Hän nosti esiin erityisesti kaupungin korkean teknologian osaamisen, yliopiston ja vaikuttavan kaupungintalon.

Vierailunsa aikana suurlähettiläs tutustui myös oululaiseen turvallisuusteknologiaan Bittiumilla, jossa on kehitetty turvallisia taktisen viestinnän ratkaisuja jo vuosikymmenten ajan.

Lisäksi vierailuohjelmaan kuului Oulu2026-kulttuuriohjelman näyttelyitä. Véron-Réville tutustui Kuuttaren puutarha -näyttelyyn Kivisydämessä sekä Fotografiska Tallinnan Play-näyttelyyn Pekurissa, jossa valmisteltiin myös Björk-näyttelyn avautumista.

Neljättä kertaa järjestetty Pohjoisen turvallisuus- ja talousfoorumi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisenä, englanninkielisenä tapahtumana. Foorumi kokosi Ouluun päätöksentekijöitä, turvallisuusalan toimijoita, korkeakoulujen edustajia ja yritysjohtajia Suomesta ja ulkomailta.

Foorumin järjestivät Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun yliopisto yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa.