Datakeskusmiljardit muuttavat Oulun seutua – kunnat varautuvat yhdessä
BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula (vas.), Iin elinvoimajohtaja Helena Illikainen, Muhoksen maankäyttöpäällikkö Ulla-Maija Karjalainen ja Utajärven yrityspuiston toimitusjohtaja Janne Rautio kertoivat viime viikolla Oulun kaupungintalolla alueella käynnissä olevista datakeskushankkeista. Kuva: Harriet Urponen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun seutu lähikuntineen on noussut nopeasti yhdeksi Suomen kiinnostavimmista datakeskusalueista. Alueen kunnissa miljardiluokan investoinnit ovat käynnistämässä pitkän rakennemuutoksen, ja nyt rakennetaan yhteistä tilannekuvaa siitä, mitä muutos tarkoittaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Oulun seudun datakeskuslaaksoa ja käynnissä olevien investointien tilannetta esiteltiin medialle viime viikolla Oulun kaupungintalolla. Datakeskusten merkitystä kunnille avasivat Muhoksen maankäyttöpäällikkö Ulla-Maija Karjalainen, Iin elinvoimajohtaja Helena Illikainen, Utajärven yrityspuiston toimitusjohtaja Janne Rautio sekä BusinessOulu-liikelaitoksen johtaja Juha Ala-Mursula.
Syksyn aikana Oulun seudulta on kerrottu useista miljardiluokan datakeskusinvestoinneista. Uutisten määrästä voisi päätellä, että Pohjois-Pohjanmaa on pian täynnä datakeskuksia.
Suomen datakeskuskapasiteetti on kuitenkin kansainvälisesti tarkasteltuna edelleen melko pieni.
”Todellisuudessa datakeskuksia ei kovin paljon Suomessa ole – eikä vielä sittenkään, kun nämä julkaistut hankkeet ovat toiminnassa. Esimerkiksi Lontoossa, yhdessä kaupungissa, on viisi kertaa enemmän toiminnassa olevaa datakeskuskapasiteettia kuin koko Suomessa yhteensä. Kun kaikki kotimaiset rakenteilla olevat datakeskukset ovat toiminnassa, olemme vieläkin Lontoota jäljessä”, huomauttaa Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola.
Poikolan mukaan datakeskuksista käytävässä keskustelussa kannattaa pitää mielessä kaksi asiaa: mittakaava ja aikajänne.
”Suomeen on syntymässä kokonaan uusi teollisuuden ala, joka on tullut jäädäkseen. Datakeskushankkeet rakentuvat pitkällä aikajänteellä. Googlen Haminan datakeskusta alettiin rakentaa vuonna 2009, ja nyt Hamina vastaa puolesta Suomen datakeskuskapasiteetista. Uuden investoinnin myötä Google kaksinkertaistaa kapasiteettinsa Suomessa”, Poikola toteaa.
Pohjois-Pohjanmaalla datakeskushankkeita on vireillä useissa kunnissa. Iihin suunnitellaan viittä datakeskushanketta, Muhokselle valmistellaan Googlen ja Utajärvelle Amp Tankin datakeskusta. Utajärvelle sijoittuvista kansainvälisistä toimijoista on tarkoitus kertoa tarkemmin syksyn aikana. Myös Ouluun suunnitellaan kahta datakeskusta, joiden tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista digitaalista riippumattomuutta.
Hankkeiden määrä ja koko ovat nostaneet Oulun seudun jo perustellusti esiin Suomen datakeskuslaaksona.
Pohjoinen sopii kiihdytysalueeksi
Myös Euroopan komissio haluaa kasvattaa voimakkaasti datakeskuskapasiteettia, osin purkaakseen Euroopan riippuvuutta amerikkalaisista teknologiajäteistä.
”EU-komission tavoite on kolminkertaistaa Euroopan datakeskuskapasiteetti tulevan 5–7 vuoden aikana. Jäsenmaiden tehtävänä on osoittaa datakeskuksille kiihdytysalueita, joilla rakentaminen voisi toteutua nopeasti. Keskeisiä kriteereitä ovat sähkön saatavuus, uusiutuvan energian saatavuus sekä riittävä kantaverkko”, Poikola summaa Euroopan komission valmistelemaa sääntelyä.
Näillä kriteereillä Pohjois-Suomella on hyvät edellytykset nousta yhdeksi datakeskusten kiihdytysalueista. Sähköverkon kapasiteetti tulee ohjaamaan hankkeiden sijoittumista myös kansallisesti: datakeskuksia voidaan rakentaa sinne, missä sähköä ja verkkokapasiteettia on riittävästi saatavilla.
”Datakeskuksiin liittyy paljon pelkoja siitä, tuleeko niitä hallitsemattomasti ja liikaa. Samalla alueet, joilla on hyvät edellytykset datakeskuksille, nousevat osaksi aluepoliittista keskustelua, kun kiihdytysalueita aletaan nimetä. Tämä kannattaa laittaa pohjoissuomalaisten kuntien korvan taakse”, Poikola sanoo.
Hän muistuttaa, että mahdollisen sijoittumisohjauksen vaikutukset eivät näy nopeasti. Jos datakeskusten sijoittumista ohjataan kansallisesti tai EU-tasolla edistetään kiihdytysalueiden syntymistä, tulokset näkyvät vuosien ja jopa vuosikymmenten aikana.
Elinkeinoelämä muuttuu
Datakeskushankkeiden taloudellisissa vaikutuksissa puhutaan miljardeista euroista: Utajärvellä 7,5 miljardista, Muhoksella varovaisen arvion mukaan muutamasta miljardista osana Googlen ilmoittamaa kaikkiaan 13 miljardin euron investointia Suomeen. Iin viisi datakeskushanketta voivat puolestaan tarkoittaa jopa 30 miljardin euron investointeja, jos kaikki suunniteltu kapasiteetti toteutuu.
Summat tuntuvat tähtitieteellisiltä myös kuntien edustajista. Tarkka toteuma voi vielä muuttua miljardeilla, mutta mittaluokka on selvä: datakeskukset merkitsevät Oulun seudulle merkittävää positiivista rakennemuutosta.
Tarkkoja työllisyys- ja verovaikutuksia on vielä vaikea arvioida, sillä kansainväliset teknologiayhtiöt kertovat suunnitelmistaan niukasti. Pienille kunnille jo kiinteistöverokertymän kasvu voi kuitenkin merkitä huomattavaa positiivista muutosta kuntatalouteen.
Myös työllisyysvaikutukset ulottuvat datakeskusten porttien ulkopuolelle. Datakeskusteollisuuden mukaan yhtä megawattia datakeskuskapasiteettia kohden syntyy noin yksi työpaikka operaattoriyritykseen ja toinen sitä palveleviin yrityksiin. Työtä syntyy esimerkiksi turvallisuus-, catering- ja siivouspalveluihin, mikä vahvistaa samalla koko alueen työllisyyttä ja veropohjaa.
Muutokseen varaudutaan yhdessä
Miljardiluokan investoinnit näkyvät kunnissa hyvin käytännöllisinä tarpeina. Rakennusvaiheessa tarvitaan työvoimaa, majoitusta ja palveluja, myöhemmin asuntoja ja osaajia pysyviin tehtäviin. Samalla ratkaistaan, miten mahdollisimman suuri osa investointien euroista ja työpaikoista jää omalle seudulle.
Kun useita suuria hankkeita toteutetaan samaan aikaan, seudullinen yhteistyö korostuu. Työvoiman saatavuuteen, koulutukseen, asumiseen ja infrastruktuuriin on pystyttävä vastaamaan oikeaan aikaan.
Datakeskukset voivat toimia myös ankkuri-investointeina, jotka vauhdittavat muita hankkeita. Pohjois-Pohjanmaalle on jo kaavoitettu lukuisia vihreän siirtymän energiahankkeita, jotka odottavat investointipäätöksiä. Datakeskusten kasvava energiantarve voi osaltaan nopeuttaa niiden toteutumista.
Myös energiakysymystä on datakeskusten kohdalla tarkasteltava pitkällä aikavälillä.
”Rakentamisen elinvoimavaikutukset jakautuvat pitkälle aikavälille, samoin hankkeiden energiantarve. Jos katsotaan 15 vuotta taaksepäin, Suomen energiaportfoliossa oli vielä paljon turvetta, maakaasua, kivihiiltä ja Venäjän tuontia. Nyt niitä on korvattu erityisesti tuulivoimalla ja ydinvoimalla”, BusinessOulun asiakkuuspäällikkö Janne Hietaniemi pohtii.
”Myös datakeskusten aikajänne on pitkä. Siksi energiajärjestelmällä on aikaa kehittyä ja pysyä kasvavan kysynnän mukana”, hän jatkaa.
Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava muistuttaa, ettei Pohjois-Pohjanmaa ole ensimmäistä kertaa suuren teollisen murroksen edessä. Edellisestä vastaavan mittaluokan muutoksesta on vain kulunut aikaa.
Datakeskuslaakson rakentumista voi hänen mukaansa verrata 1800-luvun sahateollisuuden nopeaan kasvuun Pohjois-Suomessa, eikä positiivinen rakennemuutos rajoitu pelkästään datakeskuksiin. Myös vetytalouteen ja vihreään siirtymään liittyvät hankkeet tekevät Pohjois-Pohjanmaasta houkuttelevan hunajapurkin kansainvälisille miljardi-investoinneille.