Siirry suoraan sisältöön

Kenen kaupunki?

4.12.2020

Näkökulman kirjoittaja kertoo kuulemiaan mielipiteitä turvallisuuden kokemisesta Oulussa. Valtakunnallisessa tutukimuksessa ulkomaalaistaustaisista peräti kahdeksan prosenttia koki turvattomuutta liikkuessaan kotinsa lähikaduilla. Vastaava vertailukelpoinen luku koko väestön osalta on reilu prosentti.

Turvallisuuden kokeminen arjessa, sekä kotona että kaupunkiympäristössä on tärkeä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Onko Oulu turvallinen kaupunki? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Hadiya-hanke kysyi eri kieli- ja kulttuuritaustaisilta järjestötoimijoilta heidän mielipidettään.

Pääsääntöisesti Oulua pidettiin turvallisena kaupunkina. ”Rikoksia ja ongelmia on täällä hyvin vähän, Ihmiset voivat kävellä yksin yöllä.”

Joitakin turvattomia alueita kartalta kuitenkin nimettiin. Esimerkiksi menoa joihinkin puistoii ei suositeltu pimeän aikaan. ”Illalla siellä on pelottavaa kulkea yksin”.

Ongelmia nähtiin esiintyvän etupäässä lähiöissä, ei niinkään keskustassa. Erityisesti muutamat lähiöt nimettiin rauhattomiksi alueiksi. ”Näen poliisiautoja siellä joka viikko. Tulee kiusallinen olo, kun ei tiedä, mitä on tapahtunut. Jotain ikävää kuitenkin aina.”

Ongelmien syynä ja selittäjänä pidettiin asuinalueiden korkeita työttömyyslukuja ja sosiaalisia ongelmia.

Päihteet nähtiin yhtenä ongelmien aiheuttajana. ”Kiroilua, humalaisten keskinäistä riitaa kuulee paljon ostareiden tuntumassa. Humalaisia miehiä oleilee kauppojen edessä.”

”Päihteidenkäyttäjät pelottavat ihmisiä, koska käytös on usein vihamielistä tai uhkaavaa.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen FinMonik-tutkimuksen mukaan turvallisuuden kokemuksissa on merkittäviä eroja väestöryhmien välillä. Turvattomuuden kokemukset ovat ulkomaalaistaustaisessa väestössä muuta väestöä yleisempiä. Ikäviä kokemuksia kasaantuu erityisesti nuorille sekä naisille: nimittelyä, solvauksia, uhkailuja, harvemmin kuitenkaan fyysiseen koskemattomuuteen kajoamista.

Ulkomaalaistaustaisista peräti kahdeksan prosenttia koki turvattomuutta liikkuessaan kotinsa lähikaduilla. Vastaava vertailukelpoinen luku koko väestön osalta on reilu prosentti. Ero on valtava. Turvattomuuden kokemukset heikentävät koettua terveyttä, luottamusta ja kuulumisen kokemusta, sekä kaventavat yksilön liikkumatilaa ja siten heikentää sosiaalista vuorovaikutusta ja fyysistä aktiivisuutta. Haastateltavat korostivat päihtyneiden käyttäytymistä yhtenä keskeisenä koettuna turvallisuushaasteena.

Ihmisten vastakkain asettaminen ei ole koskaan hyvä asia. Vastauksen täytyy löytyä muualta. Voisiko ratkaisu ongelmaan olla, että panostaisimme yhteiskuntana huomattavasti nykyistä enemmän päihdepalvelujen saatavuuteen ja riittävyyteen? Päihderiippuvaisten hoitoon ja kuntoutukseen? Näin päihdeongelmista kärsivät saisivat apua ja samalla häiriökäyttäytyminen kaupunkikuvassa mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös vähenisi.

Turvallisuuden tunteen ylläpitäminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Tehdään siitä yhdessä totta. Aloitetaan Oulusta.

Blogi on osa Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston kaupunkiturvallisuutta ja -viihtyvyyttä koskevaa Kaikkien kaupunki-kampanjaa, jossa Hadiya-hanke on ollut mukana yhteistyökumppanina. www.kaikkienkaupunki.fi

Sipinen
Näkökulman kirjoittaja on Leena Sipinen, EHYT ry:n Hadiya-hankkeen projektipäällikkö.

Lue myös