Oululainen TaikaBox ry yhdistää taiteilijat, teknologian ja yritykset – tuloksena uusia innovaatioita

Tänä vuonna tapahtumapaikkana oli Pikisaaressa sijaitseva Proto – Pohjois-Suomen muotoilijat ry:n uusi showroom. Kuvat: Peetu Haipus

Uutiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Henna Maria Saarenketo

Jaa sosiaalisessa mediassa:

TaikaBox ry:n taiteelliset johtajat Tanja Råman ja hänen puolisonsa John Collingswood järjestivät syyskuun lopussa jo seitsemättä kertaa Oulu Dance Hack  -tapahtuman, jossa eri kulttuuri- ja teknologia-alojen osaajat pääsivät hyppäämään oman mukavuusrajan ylitse ja ujuttautumaan toisille aloille.

”Meidän tavoitteemme on tuoda ihmisiä yhteen, kannustaa heitä työskentelemään kokeellisesti, ja sitä kautta inspiroitumaan sekä luomaan uusia yhteistyökuvioita”, Råman sanoo.

”Työskentelyn tarkoituksena on myös tulla samalle tasolle. Luovutaan oman alan ammattitermeistä, opetellaan puhumaan samaa kieltä ja kuuntelemaan toisiamme”, hän jatkaa.

Ensimmäistä kertaa mukana oli myös Oulu Sound Hack -tapahtuma, jossa eri musiikkialojen toimijat pääsivät tutkimaan uusia tapoja tuottaa ääntä.

”Tämän viikon pohjalta voi jo todeta, että tämä on toimiva konsepti myös musiikin- ja äänitaiteen tekijöille. Myös yhteistyö Dance Hackin kanssa toimii eritäin hyvin”, toteaa tapahtuman tuottaja Jussi Alaraasakka.

Muusikko Jani Pietilä osallistui Oulu Sound Hack -tapahtumaan, jossa hän pääsi verkostoitumaan ja laajentamaan ammattitaitoaan.

Taide apuna tuotekehityksessä

Oulu Dance Hack on toiminnan alusta saakka keskittynyt liikkuvan kehon ja teknologian yhdistämiseen. Vuosien varrella taiteilijat ovat työskennelleet muun muassa robotiikan, älyvalaistuksen sekä hyvinvointiteknologian parissa.

”Haluamme tarjota yrityksille mahdollisuuden tulla testaamaan omia tuotteitaan erilaiseen ympäristöön kuin tavallisen tuotekehittelyprosessin aikana tehtäisiin”, kertoo Råman.

”Yrityksen kannalta ajatellen tuotekehitys on suoraviivaista, kun taas taiteen tekemisessä avataan mahdollisuudet laajaksi. Kun tekee hommia luovien ajattelijoiden kanssa, voi nähdä oman tekemisen uusin silmin”, hän jatkaa.

Taiteellisen työskentelyn avulla yritysten on mahdollista testata myös tuotteiden kestävyyttä.

”Taiteilijat käyttävät tuotteita hyvin eri tavalla kuin yritys on ehkä kuvitellut niitä käytettävän. Viime vuonna tanssijat pitivät päässään peruukkeja ja tänä vuonna stressitestauksessa ovat Proton suunnittelija Päivi Aholan mekot”, sanoo Råman.

”Taiteilijat voivat auttaa hahmottamaan, kuinka tuotetta voi jatkokehittää. Voimme antaa myös tietoa siitä, miltä se tuntuu ja millainen suhde kuluttajalle syntyy tuotteeseen”, Råman jatkaa.

Tanssija Elina Tähtelä inspiroitui eri materiaaleista ja uusista äänimaisemista.

Taidot yhteen

Tänä vuonna residenssiviikolle kokoontui yli kaksikymmentä osallistujaa: neljä tanssitaiteilijaa, kuva- ja valokuvataiteilija sekä useita musiikin tekijöitä. Oulun yliopiston Fab Lab oli toiminnassa mukana jo toista vuotta ja Kulttuurivoimala toimi Sound Hackin taustaorganisaationa.

Tiiviin viikon aikana jokainen pääsi tutustumaan vapaasti kokeillen toistensa osaamisalueisiin.

Oululainen kuvataiteilija Kaija Hinkula toi mukanaan visuaalisia elementtejä, värejä ja muotoja.

”Muut ovat tuoneet kokonaisuuteen mukaan liikkeen, valot ja äänen. Visuaalisuus heräsi esiin eri tavalla ja toi uusia ulottuvuuksia”, taiteilija kertoo.

Valokuvaaja Janne-Pekka Manninen nappasi osallistujista upeita kuvia, joita oli nähtävillä päätöspäivän yleisötilaisuudessa.

Tanssija Elina Tähtelä koki saaneensa työskentelyn ansiosta päivittäin uusia oivalluksia.

”En ollut eläissäni tehnyt mitään laserprintterillä tai 3D-tulostimella. Minulle avautui aivan uusi maailma”, Tähtelä kertoo.

”Myös musapuolelta tuli uusia elämyksiä, kun ymmärsi kuinka laajasti eri äänimaisemia voikaan käyttää”, hän jatkaa.

Viikon päätteeksi järjestettiin yleisötilaisuus, jossa yhteistyön aikana syntyneet ideat sulautuivat yhteen improvisaatiopohjaiseksi kokonaisuudeksi, jossa oli mukana tanssia, musiikkia, valoja sekä erilaisia visuaalisia elementtejä.

”Emme ole keskittyneet varsinaisesti esityksen koostamiseen, vaan yleisötilaisuus oli tulosten jakamista. Toki esittävän taiteen tekijöillä on aina mielessä myös se, miltä jokin asia näyttää lavalla”, Råman toteaa.

Oulun yliopiston Fab Lab tarjosi osallistujille mahdollisuuden testata muun muassa 3D-tulostinta.

Toiminnan kansainvälistyminen

Råman ja Collingswood ovat kehittäneet Dance Hack -toimintaa jo vuodesta 2016 alkaen. Toimivaa metodia on nyt aika lähteä lanseeraamaan ulkomaisten yhteistyötahojen käyttöön.

”Meillä on kolme kumppania Romaniassa, Unkarissa ja Ruotsissa. Heidän kanssaan on tarkoitus jatkokehittää toimintaa ja saada siihen eurooppalaista ulottuvuutta”, kertoo Råman.

”Dance Hack on osa Oulu 2026 ohjelmistoa. Olemme kehittämässä siihen isoa yhteistyöhanketta, jonka puitteissa saataisiin Ouluun esille kaikkien ulkomaisten kumppaneiden teokset”, hän jatkaa.

Myös musiikin saralla katseita on luotu kansainväliseen suuntaan, unohtamatta kuitenkaan paikallisuutta.

”Unelma Sound Hackin suhteen on tehdä kansainvälistä yhteistyötä taiteilijoiden kanssa. Olisi hienoa
saada mukaan myös teknologiakumppaneita sekä musiikki- ja äänilähteitä tuottavia korkeateknologian- tai ohjelmistoalan tekijöitä”, Alaraasakka visioi.

”Haluan ehdottomasti pitää toiminnan myös paikallisella tasolla. Marginaalisemman elektronisen musiikin ystävänä ja tekijänä toivoisin Ouluun vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden välille, jotta saataisiin tyylille laajempaa tietoisuutta”, toteaa Alaraasakka.

 

 

 

Lue myös