Miten selättää napostelu – ravitsemusterapeutin neuvot korona-ajasta selviämiseen
Kotikokkaus ja leipominen ovat nyt lisääntyneet. Pannulle kannattaa pyöräyttää reilusti väriä ja makua kasviksista.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Korona-aika näkyy nyt ravitsemusterapeutin työssä, sillä syömisen hallintaan, ruokavalion laatuun, naposteluun, tunnesyömiseen ja pelkosyömiseen liittyvät asiat ovat esillä.
”Selkeästi näkyy, että ihmisten arki on muuttunut”, kertoo ODL Liikuntaklinikan ravitsemusterapeutti ja tutkija, FT Marja Vanhala. ”Tällainen iso myllerrys horjuttaa helposti tasapainoa.”
ODL Liikuntaklinikka toteutti maalis–huhtikuussa kyselyn koronan vaikutuksesta elintapoihin. Sen mukaan noin neljännes vastaajista arvio elintapojensa heikentyneet, mutta myös vastaavasti neljännes raportoi niiden jopa parantuneen.
”Raskaat lounaat ovat keventyneet, marjoja käytetään enemmän, kotimaisia tuotteita suositaan ja on aikaa tehdä enemmän ruokaa itse”, avaa Marja Vanhala kyselyn tuloksia.
”Moni haluaa nyt tietoisesti syödä hyvin, jotta pystyy sitä kautta vaikuttamaan omaan vastustuskykyynsä.”
Marja Vanhala työskentelee ODL Liikuntaklinikalla ravitsemusterapeuttina. Hän ohjaa ja kouluttaa sekä tutkii ravitsemuksen ja elintapojen yhteyksiä.
Kulmakiviksi säännöllinen syöminen ja etukäteissuunnittelu
Mitä neuvoja ravitsemusterapeutti antaa oululaisille terveellisten elintapojen ja ruokailutottumusten säilyttämiseksi poikkeusoloissa?
”Juuri nämä tunnesyömiseen liittyvät kysymykset ovat kyllä yleensä pitkän aikavälin opeteltavia. Kriisitilanteessa huonoista tavoista poisoppiminen on haastavaa, ja oppiminen tapahtuu paremmin kriisien välillä”, Vanhala pohtii.
”Tässä tilanteessa on kuitenkin keskeistä säännöllinen syöminen. Jos vaikkapa jätetään lounaita pois tai ei syödä lämpimiä aterioita, se johtaa äkkiä naposteluun.” Säännölliset ruoka-ajat ja päivärytmin ylläpito ovat avainasioita, kun tehdään etätöitä ja lapset käyvät koulua kotona.
Hyvä ja järkevä syöminen vaatii myös etukäteissuunnittelua, joten pohjustus pitää tehdä jo ennakkoon. ”Nyt kun kaupassakaan ei ole suositeltavaa käydä joka päivä, korostuu pidemmän aikavälin suunnittelu.”
”Ei kannata elää syömisenkään osalta kädestä suuhun. Jos nälkään reagoi aina vasta kun se on jo päällä, tulee tehtyä huonompia valintoja”, selvittää Vanhala.
”Tehdään siitä hyvästä syömisestä helposti toteutettavaa juuri etukäteissuunnittelun avulla”, hän summaa. Perheessä ratkaisu voi olla vaikkapa koulun ruokalista -tyyppinen suunnitelma. Lapset voi myös ottaa mukaan suunnitteluun.
”Kouluruuasta haluaisin lisäksi muistuttaa, että pelkkä lämmin ruoka ei vielä ole kokonainen ateria. Siihen pitäisi lapsilla kuulua myös maito, leipä ja kasvisosuus – tomaatti, porkkana tai vastaava”, ohjeistaa Vanhala.
Miten vaikuttaa oman vastustuskykyynsä ja terveyteensä ruuan avulla?
”Vastustuskyvyn lisäämiseen ei mitään pikaratkaisuja ole”, toteaa Marja Vanhala. ”Ravintolisät kuten sinkki, C-vitamiini ja probiootit ovat nyt olleet paljon esillä, mutta kyllä siihen vastustuskykyyn vaikuttaa eniten ihmisen pitkäaikainen ravitsemustila.”
”Hyvä ravitsemustila tulee sitä kautta, että syö riittävän monipuolisesti: riittävästi kasviksia, marjoja, hedelmiä ja kuituja. Tämä lisää myös suoliston hyvinvointia, mikä tukee vastustuskykyä”, summaa Vanhala.
”Ja sitten tärkeää on myös armollisuus itseä kohtaan. Emme tiedä kuinka kauan tämä kestää, mutta jos tämä kestää vain joitakin kuukausia, ei myöskään kannata ottaa lisäahdistusta siitä, jos ei pysty syömään ihan täydellisesti.”
