Valveella torstaina luennoiva tohtori Harald Haarmann pohtii: "Miksi emme pääse eroon sodista?"

Kielitieteilijä ja arkeomytologi Harald Haarmann kertoo Kulttuuritalo Valveella torstaina järjestettävässä yleisöluennossa Vanhan Euroopan sivilisaatiosta.

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Kulttuuritalo Valveen kahviossa järjestetään torstaina 1. joulukuuta kello 17. 30 alkaen luento Rauhan kehto: Vanhan Euroopan sivilisaation arvokkaat opit, jossa on alustajana ja asiantuntijana filosofian tohtori, kielitieteilijä ja arkeomytologi Harald Haarmann.

Luennon tekee Euroopan nykytilanteeseen nähden ajankohtaiseksi sen, että siinä pohditaan, miksi emme pääse eroon sodista ja sotaan liittyvästä ajattelutavasta. Tätä asiaa pohditaan Vanhaa Euroopan sivilisaation historian valossa.

Kaukainen rauhan aika

Harald Haarmannin mukaan Euroopan historian tutkimus osoittaa, että Euroopan vanhin sivilisaatio oli Vanha Eurooppa, joka kukoisti noin 3 000 vuotta, noin 6000–3000-luvuilla ennen ajanlaskun alkua.

Vanhan Euroopan kulttuurin saavutukset olivat korkeakulttuurin tasolla.

”Saavutusten listalta löytyy muun muassa todistukset auran käytöstä, ruukuntekijän keksintö dreija, ensimmäiset todistukset metallin valamisesta, kompleksiarkkitehtuuri, maailman ensimmäiset kaupungit”, Haarmann kertoo.

Hän muistuttaa myös siitä, että muissa sivilisaatioissa tällaiset asiat saavutettiin paljon myöhemmin.

”Sellaista dynaamista ponnistelua saavuttaa korkeaa elintasoa voi selittää vain sillä tavalla, etteivät sodat tai aseelliset konfliktit häirinneet luonnollista rauhanomaista kehitystä”, Haarmann kertoo.

Sosiaalisuhteet olivat tasapainossa, kun naisten ja miesten asema oli tasavertainen. Sosiaalista hierarkiaa ei ollut, eikä poliittista valtapeliä. Haudoista ei ole löytynyt myöskään aseita. Kaupungeista ei ole löytynyt jälkiä puolustusmuureista tai tuhotöistä.

Kulttuuri muuttui

Vanhan Euroopan sivilisaation ydinaluetta olivat Balkanin maat ja Kreikka, minkä lisäksi oli olemassa laaja kauppaverkosto. Sen reitit liittivät alueita Italiaan, Ranskaan, Etelä-Englantiin, Espanjaan ja Baltian rannikolle saakka.

”Jos katsotaan nykyajan karttaa, Vanha Eurooppa ulottui Kiovasta idässä Wieniin lännessä, Budapestista pohjoisessa Ateenaan etelässä. Se kulttuurialue ulottui myös Egeanmeren saaristoihin”, Haarmann kertoo.

Vanhan Euroopan sivilisaation rauhanomainen aikakausi päättyi lopulta. Haarmannin mukaan se päättyi siihen, kun karjanhoitoa harjoittaneet paimentolaiset saapuivat Euroopan alueelle nykyisen Etelä-Venäjän aroilta.

”Heillä oli hevoset käytössä, jotka olivat Vanhassa Euroopassa tuntemattomia, ja arolaisilla oli soturikasti”, hän kertoo.

Muuttoliikkeiden seurauksena vanhan Euroopan sivilisaatio muuttui. Ratsastavat soturit raivasivat tietä muille paimentolaisille, jotka valloittivat Vanhan Euroopan asuinpaikkoja. Arojen asukkaat toivat sosiaalisen hierarkian ja klaanipäälliköiden valtapelin Eurooppaan. Antiikin ajan kreikkalaisten esivanhemmat olivat arojen asukkaita, jotka omaksuivat Vanhan Euroopan ihmisten saavutuksia ja tapoja.

Toinen vierailu Ouluun

Saksasta lähtöisin oleva Harald Haarmann on Suomessa asuva lingvisti, kulttuuritieteilijä ja filosofi. Hän on julkaissut yli 70 kirjaa. Hän on toiminut vuodesta 2003 alkaen Arkeomytologisen instituutin varapuheenjohtajana ja sen eurooppalaisen, Suomessa toimivan haaran johtajana. Hän myös luennoi suomen kielellä.

Tämä on toinen kerta, kun Haarmann vierailee Oulussa. Hän on vieraillut Oulussa kerran aikaisemmin 1980-luvulla.

”Olen utelias, miltä näyttää Oulu nykyään”, Haarmann toteaa.

Tilaisuuden järjestäjiä ovat Oulun rauhanryhmä ja Suomen rauhanpuolustajat.

Lue myös