Tervatarinoiden reitti vie menneeseen Ouluun – mobiililaitteisiin avautuvat tarinat kertovat tervakaupan kulta-ajoista

Katariina Vuori on kirjoittanut kymmenen tarinaa Oulun tervahistoriasta. Ne voi lukea tai kuunnella marraskuussa avattavan Tervatarinoiden reitin kohteissa. Kuvat: Sanna Krook & Museovirasto

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Mun Oulu

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Digitaalinen, oman mobiililaitteen avulla eri puolilla Oulua koettava Tervatarinoiden reitti aukeaa marraskuussa. Kulttuurihistoriallinen reitti koostuu kirjailija Katariina Vuoren kirjoittamasta kymmenestä kiehtovasta lyhyttarinasta. Ne pohjautuvat Oulun tervakaupan kulta-ajan aitoihin paikkoihin, tapahtumiin ja henkilöihin.

Kymmeneen tervaan liittyvään paikkaan Oulussa sijoitetaan laatta, jossa on QR-koodi. Kun QR-koodin skannaa puhelimella tai muulla mobiililaitteella, avautuu tarina luettavaksi tai kuunneltavaksi. Tarinat ovat saatavissa suomeksi, selkosuomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Reittikartta ja tarinapisteiden sijainnit julkaistaan 17. marraskuuta Oulu2026-verkkosivuilla.

Suomeksi tarinat kertoo oululainen näyttelijälegenda Tuula Väänänen. Englanninkielisten tarinoiden äänenä puolestaan toimii Oulun teatterin näyttelijä Sami Lalou. Ruotsiksi äänen tarinoille antaa viestinnän ja kulttuurialan erityisasiantuntija Tea Stolt de Glanville. Suomenkieliset tarinat on mukautettu selkokielelle ja niille on myönnetty Selkokeskuksen tunnus.

Tervahegemonia ei ollut pelkkää bling blingiä ja itämaisia mausteita, vaan myös kipua, pettymyksiä ja yksityisiä tragedioita.
Katariina Vuori

Menestystä ja tragedioita

Tarinat kirjoittanut Katariina Vuori kertoo rakastavansa Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan vesistöjä ja merellisyyttä – omintakeista, vähäeleistä ja vähän nukkavieruakin rannikkoa, joka usein piileskelee rantapuskien takana.

”Oli kiehtovaa päästä tulkitsemaan tervantuoksuisten tarinoiden kautta, millä tavalla vesireitit ovat vaikuttaneet alueen historiaan, kaupungin kasvuun sekä pienten ja suurten ihmisten elämään. Tervahegemonia ei ollut pelkkää bling blingiä ja itämaisia mausteita, vaan myös kipua, pettymyksiä ja yksityisiä tragedioita”, kuvailee Vuori projektia.

Tervatynnyreitä satamassa.

Oulun tervahovi, yksi Tervatarinoiden reitin pisteistä, oli tervan varastointi- ja tarkastuspaikka Toppilansalmen pohjoisrannalla. Kuva: Museovierasto

Tervatarinoiden reitti alkaa Leverin rajalta ja päättyy Toppilan satamaan. Tarinat ovat kuitenkin itsenäisiä ja ne voi kokea itselleen sopivassa järjestyksessä. Reitti huipentuu Toppilansaareen, jossa sijaitsevat tarinapisteet Laiva Toivosta ja Tervahovista. Näissä pisteissä on mahdollista nähdä kyseiset kohteet lisättynä todellisuutena omalla mobiililaitteella.

Reitin tarinat ovat Leveri, Snellmanin talo, Seurahuone, Bergbomin aitta, Hahtiperä, Linnansaari, Pikisaari, Merikoski, Laiva Toivo sekä Tervahovi.

Tervatarinoiden reitti on Lumo-valofestivaalin oheistapahtuma, mutta se jää katukuvaan koettavaksi myös festivaalin jälkeen. Reitti on osa Oulun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Lisää tarinareittejä tulossa

Tervatarinoiden reitti on Pohjoisista tarinoista vetovoimaa -hankkeen ensimmäinen pilotti. Hankkeen toteuttaa Oulun kulttuurisäätiö. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja, joiden avulla voidaan tuoda teemoitettuja reittejä helppokäyttöisen teknologian keinoin Oulu2026-toteutusalueelle.

Alueen kulttuuriperinnön esiintuominen ja maksuttomien elämyksien tarjoaminen vahvistavat alueen asukkaiden paikallisidentiteettiä arjen ympäristöissä ja luovat myös matkailuvetovoimaa. Tarinoita kartoitetaan asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa. Tervatarinoiden reittiä kehitetään myöhemmin havaintojen ja palautteen perusteella. Lisää tarinallisia reittejä on tulossa jo ensi vuonna.

Tervatarinoiden reitti julkaistaan 17. marraskuuta Oulu2026-verkkosivuilla.