”Tämän vuoden tarkoitus on osoittaa kulttuurin ja positiivisen kaupunkikehityksen välinen vahva suhde”
Oulu2026-ohjelmajohtaja Samu Forsblomin mukaan kulttuuripääkaupunkivuosi ei voi ratkaista kaikkia asioita, mutta se antaa hyvän pohjan kulttuurin aseman vahvistamiselle ja kaupunkikehittämiselle tulevaisuudessa. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kun Oulun kulttuuripääkaupunkivuodesta on takana kolmannes, siirrytään ohjelmassa uuteen jaksoon: kesäkauden teemana on Villisti kaupunki. Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom on erittäin tyytyväinen alkuvuoden onnistumiseen.
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on tuonut alkuvuoden aikana Ouluun odotetusti paljon kävijöitä sekä kotimaista ja kansainvälistä mediahuomiota. Tammi–maaliskuun aikana esimerkiksi maksulliset yöpymiset kasvoivat Oulussa 21 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma vetää Ouluun myös paljon muita tapahtumia, kuten kokouksia ja konferensseja.
”Sekä Ouluun kohdistunut matkailijavirta että tapahtumien ja näyttelyiden käyntimäärät ovat ylittäneet odotukset”, ohjelmajohtaja Samu Forsblom sanoi tiistaina Oulu2026:n mediatapaamisessa.
”Kun lähdimme tähän vuoteen, meillähän oli oikeastaan vain mielipiteitä, visioita ja toiveita. Nyt on aika kiva tilanne, kun on myös dataa ja faktoja. Voi ihan ansaitusti todeta, että Euroopan kulttuuripääkaupunki on saanut asukkaat ja matkailijat liikkeelle. Tietysti kun puhutaan taiteesta ja kulttuurista, numerot eivät ole ainoa tapa kuvata asioita”, Forsblom sanoi.
Tarkemman ja laajemman analyysin vuoden saavutuksista tekee kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ensi vuonna.
Forsblom muistutti, että kulttuuripääkaupunkivuodessa on pitkälti kyse kauaskantoisesta kaupunkikehityshankkeesta. Jo nyt kivijalkayrittäjiltä, kaupan toimijoilta sekä matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiltä on tullut Forsblomin mukaan viestiä, että Oulu2026-tapahtumat ovat piristäneet elinkeinoelämää. Myös valtaosalta tapahtumien järjestäjiltä on tullut positiivisia viestejä.
”Ihmiset ovat olleet niin sanotusti lämpiminä ja halunneet kulttuuria”, Forsblom kiteytti.
Tämän toivotaan olevan myös Oulu2026-vuoden perintö tulevaisuudessa.
”Tämän vuoden keskeinen tarkoitus on osoittaa kulttuurin ja positiivisen kaupunkikehityksen välinen vahva suhde. Kun satsataan kulttuuriin ja pidetään sitä elinvoimaisena, se sähköistää kaupungin ja tekee siitä kiinnostavan ja vetovoimaisen. Sen kautta alkaa myös moni muu asia toimia: matkailu toimii, asukkaiden tyytyväisyys ja hyvinvointi paranee. Tämä on varmaan se tämän vuoden laboratorion keskeisin tulos”, Forsblom sanoi.
Kävijäennätyksiä rikottu
Kulttuuripääkaupunkivuosi saatiin heti tammikuussa hyvin liikkeelle. Ouluhallin Vuosi vaihtuu -lähetystä seurasi televisiosta yli miljoona suomalaista, ja tapahtuman päätavoite – saada Oulu2026-vuosi kansalaisten tietoisuuteen – onnistui hyvin.
Akrobaattiduo Ludo & Arsène ihastutti yleisöä avajaisfestareilla kauppakeskus Valkeassa. Kuva: Henri Luoma / Oulu2026
Tammikuun puolivälin avajaisfestivaaliviikonloppua voi pitää jopa poikkeuksellisena onnistumisena. Beatriz Garcia, maailman johtava suurtapahtumien tutkija, totesi analyysissaan Oulun uudistaneen koko kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisten konseptin tekemällä yhden suuren spektaakkelin sijaan eläväisen, erilaisia kohtaamisia mahdollistavan kaupunkifestivaalin.
Forsblom nosti esiin alkuvuoden yhtenä isoimmista onnistumisista saamelaiskulttuuritapahtumat. Juuri päättynyt Eanangiella – Maan kieli -näyttely toi Oulun taidemuseolle uuden kävijäennätyksen, yli 25 000 kävijää, ja myös Ovllá-saamelaisooppera ja Dálvemánnu-festivaali keräsivät hyvin yleisöä.
”Ajattelen niin, ettei kaupungin identiteetti ja tarina ole muuttumaton, vaan siihen voi tulla sävyjä, joita ei ole ehkä hoksattukaan aikaisemmin. Aivan varmasti saamelaiskulttuurin esiin nostaminen on yksi sellainen asia. Upealla tavalla ihmiset löysivät saamelaistapahtumamme”, Forsblom kiitteli.
Alueellista virtaa
Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa järjestää Oulun lisäksi 39 muuta pohjoisen kuntaa. Aluekoordinaattori Birgitta ”Peipa” Mäen mukaan alkuvuoden alueellisissa tapahtumissa kunnissa kävi tammi–maaliskuun aikana noin 50 000 ihmistä. Monella kunnalla oli esimerkiksi omat kulttuuripääkaupunkivuoden avajaiset, joita oli toteuttamassa satoja paikallisia ihmisiä.
”Yksi merkittävä asia, joka tässä on tapahtunut, että kulttuuripääkaupunkivuoden myötä kunnat ovat alkaneet tehdä yhteistyötä”, Mäki sanoi ja mainitsi muun muassa kesän alussa järjestettävän Soiva joki -tapahtuman, jossa Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten ja Pyhäjoen kunnat toteuttavat yhdessä koko Pyhäjoen läpi kulkevan monipäiväisen kulttuuritapahtuman.
Kesäkausi käyntiin
Nyt alkuvuoden talvisen ohjelman teemana ollut Rohkeasti reunalla on vaihtumassa kesäkauden Villisti kaupunki -teemaan, joissa korostuvat taide, luonto ja ruokakulttuuri – sekä tietenkin koko laajan Oulu2026-alueen kesätapahtumat ja -festivaalit.
”Tulee aivan varmasti Euroopan paras festivaalikesä”, Forsblom hehkutti.
Alkukesän ohjelmassa on muun muassa julkisen taiteen Climate Clock -teosreitin sekä ARToulu-taidealueen avajaiset. Taidemuseolla avautuu 22. toukokuuta japnailaisen huippumuotisuunnittelijan Yuima Nakazaton töitä esittelevä Glacier-näyttely sekä Huomisen vaatekaappi -näyttely, jossa nähdään uudenlaista ja kokeilevaa vaatesuunnittelua.
Kesäohjelmaan kuuluu paljon sekä pieniä ja suuria että uusia ja vanhoja tapahtumia. Esimerkiksi heinä–elokuun vaihteessa järjestettävä perinteikäs Elojazz laajenee suomalaisen jazzin 100-vuotisjuhlienkin kunniaksi entistä laajemmaksi Elojazz Village -tapahtumaksi, ja ilmakitaransoiton MM-kisojen ympärille syntyy elokuun lopussa kolmipäiväinen Delta Life -ulkoilmatapahtuma.
Teemaan keskeisenä osana kuuluvat ruokakulttuuritapahtumat kruunaa jo tuttu Kesäillan kattaus 15. elokuuta. Keskustaan katettava yhteisöllinen illallispöytä on tällä kertaa noin kilometrin mittainen ja yltää rautatieaseman kulmilta Toripolliisille saakka.
