Kohti Oulun Päiviä 2026: Aaltosiilo muuttuu Betonikatedraaliksi, jossa etsitään kadonnutta identiteettiä

Alexandra Gustafsson (vas.), Sisko Iljana ja Antonia Henn haluavat luoda taidetta myös heille, jotka lähtökohtaisesti eivät ole tuttuja kokeilevan taiteen kanssa.

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Meri-Toppilan Aaltosiilossa nähdään Oulun Päivillä monitaiteinen performanssi Concrete Cathedral, jossa kohdataan työnsä kadottanut tehdastyöläinen etsimässä merkitystä ja identiteettiä jälkiteollisessa maailmassa. Samaan aikaan siilossa on esillä performanssitaiteen kansainvälisiin edelläkävijöihin lukeutuvan Marina Abramovićin uusista teoksista koostuva näyttely.

Concrete Cathedral (Betonikatedraali) -teoksen toteuttaa kolmen taiteilijan monialainen työryhmä.  Teos nähdään Aaltosiilossa maailmankuulun serbialaistaiteilija Marina Abramovićin näyttelyn yhteydessä.

Concrete Cathedralin työryhmään kuuluva taiteilija Antonia Henn kertoo, että esityksessä kohdataan tehdastyöläinen, joka ymmärtää työnsä kadonneen ja senkin, että hän itse kuuluu menneeseen aikakauteen.

”Kohtaamme myös siilon, joka käy läpi eräänlaista identiteettikriisiä. Sitähän on sanottu Oulun rumimmaksi rakennukseksi, ja se jätettiin oman onnensa nojaan, mutta nyt sitä ollaan uudistamassa”, Henn sanoo viitaten siilon vuonna 2020 ostaneen Factum Foundationin suunnitelmiin rakentaa siitä kansainvälisenä yhteistyönä monipuolinen tila kulttuuritapahtumille, esityksille ja näyttelyille.

”Mukana nähdään myös puu, joka yhä seisoo paikallaan, vaikka kukaan ei enää käy sen luona. Se ei usko, se vain on olemassa, ja ehkä puu kutsuu ihmettelemään”, Henn kuvailee esityksen henkeä.

Esitys liikkuu Hennin mukaan konkreettisen ja abstraktin välillä. Selkeät hahmot ja tilanteet vaihtuvat koreografiaksi, tanssiksi ja runoksi.

Koko esityksen ajan yleisöä myös pyydetään kertomaan, mihin he uskovat. Vastauksista muodostetaan sanoitus yhteislaululle, joka päättää esityksen.

Esitys etsii yhteistä

Esityksen työryhmään kuuluvat Hennin lisäksi taiteilijat Alexandra Gustafsson ja Sisko Iljana.

Antonia Henn on Helsingissä toimiva esitystaiteilija. Concrete Cathedralissa hän toimii ohjaajana, tuottajana ja taiteellisena johtajana ja vastaa kokonaisuudesta sekä yhteistyöstä projektin kumppaneiden kanssa. Alexandra Gustafsson on teoksen näyttelijä ja toinen ohjaajista. Sisko Iljana on Oulussa toimiva monialainen taiteilija, joka vastaa teoksen äänisuunnittelusta ja lavastuksesta.

Haluamme luoda jotain taiteellisesti kiinnostavaa, jonka voi myös kokea ja jota voi arvostaa ihminen, joka ei tunne kokeellista esittävää taidetta.
Antonia Henn

Hennin mukaan esitys käsittelee kokoontumista yhteen eksistentiaalisten kysymysten äärelle ja jonkin yhteisen etsimistä.

”Kysymykseen johonkin uskomisesta ei ole olemassa oikeaa vastausta, vaan se toimii lähtökohtana sen pohtimiseen, mikä antaa meille merkitystä ja mistä pidämme kiinni jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.”

Myös saavutettavuus on ryhmälle tärkeä lähtökohta.

”Haluamme luoda jotain taiteellisesti kiinnostavaa, jonka voi myös kokea ja jota voi arvostaa ihminen, joka ei tunne kokeellista esittävää taidetta.”

Teoksessa siilolle annetaan ääni, jolloin siitä tulee sekä näyttämö että henkilöhahmo esityksessä.

”Siis todistaja sille, mitä on ollut, ja säiliö sille, mitä saattaa tulla seuraavaksi. Esityksessä haluamme saada rakennuksen puhumaan mielikuvituksen ja teatterin taian avulla”, muotoilee Henn.

Concrete Cathedral Aaltosiilossa (Paalikatu 21) perjantaina ja lauantaina 4.–5. syyskuuta kello 18. Esityksiin on vapaa pääsy.

Fakta

Uutta Abramovićia

Samaan aikaan Concrete Cathedralin aikaan Aaltosiilossa on esillä Marina Abramovićin (s. 1946) uusista teoksista koostuva näyttely Skin, Salt and Tears (…and electrostatic attraction).

Abramovićia pidetään yhtenä nykytaiteen vaikutusvaltaisimmista hahmoista ja performanssitaiteen edelläkävijänä. Aaltosiilon näyttelyssä on esillä muun muassa kokeiluja alabasteriveistoksilla, taiteilijan ihoon pohjautuvia teoksia veliinijäljitelmästä sekä taiteilijan kolmea päätä kuvaava suolaveistos, joka ilmaisee surua Itämeren muuttumisesta murtovedeksi.

Näyttelyssä esitetään myös kaksituntinen elokuva Maria Callasin seitsemän kuolemaa, jossa Abramović esittää Maria Callasin kuolemakohtauksia seitsemästä eri oopperasta.

Skin, Salt and Tears… (and electrostatic attraction) Aaltosiilossa 2.–5. syyskuuta kello 12–19. Avajaiset 2. syyskuuta kello 18. Maria Callasin seitsemän kuolemaa -elokuvan esitykset päivittäin kello 15 ja 19. Vapaa pääsy.