Varjo-festivaalilla voi rentoutua rakennusjätteestä rakennetulla alueella – tapahtumien ympäristöinnovaatioihin ehtii vielä hakea rahoitusta

Varjo-festivaalilla testataan tänäkin vuonna ympäristöinnovaatioita. Kuvassa viime vuoden festivaalitunnelmia. Kuva: Sanna Krook

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Osana Oulu2026-projektia on toteutettu Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanketta, jonka merkeissä on tehty erilaisia ympäristöystävällisiä innovaatiotestauksia Oulun seudulla. Hanke jatkuu marraskuun loppuun asti, ja pilottirahoitusta on jäljellä vielä pariin tämän kesän tapahtumaan, joissa voidaan siis testata ympäristökuorman vähentämistä.

Hakuohjeet löytyvät jutun lopusta.

Oulun Varjo-festivaali oli mukana testauksessa jo viime vuonna, ja jälleen tänä vuonna 16.–17. kesäkuuta järjestettävässä tapahtumassa.

Varjo-festivaalille rakennetaan AaltoSiilo-projektin vetäjän Valentino Tignanellin ideoima The Left Over -niminen oleskelualue, jonka rakennusmateriaalista suuri osa on kierrätysmateriaaleja ja rakennusjätettä. Sen hiilijalanjälki lasketaan vertaamalla kokonaan uusista materiaaleista rakennettuun vastaavaan rakenteeseen.

”Voimme pidentää rakennusmateriaalien elinkaarta, pienentää tapahtuman hiilijalanjälkeä ja myös säästää kustannuksissa.”

Tignanelli näkee paljon mahdollisuuksia tapahtumien ympäristökuormituksen pienentämisessä erityisesti Oulun kaltaisessa kasvavassa kaupungissa, jossa rakennetaan paljon.

”Tässä pilotissa on tarkoitus hyödyntää erityisesti puujätettä, kuten lavoja, oululaisilta rakennustyömailta. Voimme pidentää rakennusmateriaalien elinkaarta, pienentää tapahtuman hiilijalanjälkeä ja myös säästää kustannuksissa”, Tignanelli sanoo.

Rakennustyömailta tavaraa

Tignanelli teki alustavat piirustukset oleskelualueesta ja esitteli ne Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen kautta Varjo-festivaalille, jolla oli tilausta tällaiselle alueelle. Tignanelli kertoo saaneensa mukaan heti kolmen rakennusliikkeen työmaat, joista saadaan ylijäämätavaraa. Ideana on, että kaikki tavara tuodaan noin kolmen kilometrin säteeltä festivaalialueelta, jolloin myös kuljetusten kustannukset ja ympäristökuormitus ovat mahdollisimman pienet.

”Meille tulee materiaalia Hietasaaresta, Toppilasta ja muilta lähialueilta. 3–5 kilometrin tavoite on Oulussa aika helppo saavuttaa, koska ympärillä on paljon rakennustyömaita.”

Valentino Tignanellin alustavia hahmotelmia The Left Over -oleskelualueesta.

Tignanelli korostaa, että kyseessä on pilottihanke, jolla haetaan kokemuksia ja oppia. Budjetti on tässä vaiheessa pieni, ja alueen lopullinen toteutus muotoutuu sen mukaan, minkälaista materiaalia saadaan. Ihan kaikkea ei tarvitse välttämättä tehdä kierrätetystä tavarasta.

”Toivottavaa on, että muutkin kulttuuritapahtumat haluavat hyödyntää näitä rakenteita.”

Jatko riippuu siitä, minkälaisia kokemuksia kokeilusta saadaan. Joka tapauksessa ideana on uudelleenkäytettävyys. Tämä edellyttää sitä, että rakenteet ovat suhteellisen yksinkertaisia ja siten helposti purettavissa ja koottavissa uudelleen myöhempiä tapahtumia varten.

”Toivottavaa on, että muutkin kulttuuritapahtumat haluavat hyödyntää näitä rakenteita”, Tignanelli sanoo.

Hyviä palveluita asiakkaille

Varjo-festivaalia järjestävän Pro Piknik Festivalsin promoottori Roope Sulkala kertoo yrityksensä osallistuneen mielellään ympäristöinnovaatiotestauksiin viime ja tänä kesänä. Viime kesän Varjossa testattiin minituhkakuppeja, joilla vähennettiin tupakantumppien jäämistä ympäristöön.

”Nämä ovat meidän festivaaliasiakkaillemme hyviä palveluja ja edistävät meidänkin arvojemme mukaista toimintaa”, Sulkala sanoo.

Viime vuonna Varjossa jaettiin minituhkakuppeja, joilla vähennettiin tupakantumppien jäämistä ympäristöön. Kuva: Sanna Krook

Kestävän kehityksen mukainen toiminta ja ympäristöystävällisyys on noussut keskeiseksi arvoksi ja myös markkinointivaltiksi myös festivaalibisneksessä, ja Varjossakin pyritään vastuullisuuteen esimerkiksi materiaalivalintojen avulla. Perusperiaatteena on jättää Kuusisaari samaan kuntoon kuin ennen tapahtumaa.

”Kyllä se on ollut alusta asti sisäänrakennettu tapa tehdä asioita. Pyritään tekemään tapahtuma mahdollisimman ekologisesti ja kuitenkin tehokkaasti”, Sulkala sanoo.

Takavuosikymmenten soramonttufestivaaleista on tultu tässäkin mielessä pitkä matka – tosin Sulkala huomauttaa naurahtaen, että sellaisillekin voisi olla tilaa nykymarkkinoilla, joilla haetaan usein myös mahdollisimman eksoottista tapahtumapaikkaa.

”Kyllähän nykypäivän festivaaleilla on kuitenkin aika tärkeä asia, että siellä alueella on hyvät palvelut ja kiva olla ja nauttia päivästä, vaikka ottaisi ne artistit kokonaan pois”, hän toteaa.

Hankerahoitusta vielä jäljellä

Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeelta voi hakea rahoitusta ympäristöinnovaation testaamiseen 1000 – 10 000 euroa. Hankerahoitusta on jäljellä vielä 1–2 tapahtumaan tänä kesänä heinä–elokuulla.

Suomessa toimiva innovaattori voi valita tapahtuman tai festivaalin Pohjois-Pohjanmaan alueelta ja ehdottaa, miten tapahtuman hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää. Innovatiivisilla ratkaisuilla toivotaan taklattavan esimerkiksi festivaalien tapahtumaliikenteeseen, jätehuoltoon, energiankulutukseen tai hankintoihin liittyviä haasteita.

Tähän mennessä on myönnetty pilottirahoitusta 11 innovaatiotestauksen toteuttamiseen tapahtumissa. Frozen People -festivaalilla Nallikarissa on testattu hybridivoimalaa, jossa taideteoksia valaistiin aurinko- ja tuulivoiman ohella kuntopyöriä polkemalla. Kuusamon Rukalla juhannuksena järjestetyn Solstice-festivaalin muovijätteestä on valmistettu uusia tuotteita ja rakenteita festivaalikäyttöön, ja testausta jatketaan tänä juhannuksena. Kuusamon NUTS-polkujuoksutapahtumassa ja Haapavesi Folkissa testattiin kimppakyytipalvelua yksityisautoilun vähentämiseksi.

Tänä kesänä heinäkuussa punkfestivaali Hässäkkäpäivillä testataan tupakantumppien keräystä ja Hailuodon Bättre Folk -festivaalilla jätehuoltoratkaisua, joka ulottuu leirintäalueelle ja pitää ympäröivän luonnon mahdollisimman roskattomana.

“Kaikki testaukset eivät onnistu, mutta sehän on koko testauksen idea. Parhaimmillaan innovaatio-organisaatio pystyy testauksen avulla kehittämään palvelustaan toimivamman ja ajan myötä kenties ratkomaan isompiakin kestävyysongelmia,” toteaa hankkeen projektipäällikkö Taina Ronkainen.

Viimeiseen innovaatiohakuun ehtii vielä osallistua idealla, jolla voitaisiin edistää tapahtumien ympäristöystävällisyyttä. Haun viimeinen jättöpäivä on 2. heinäkuuta. 

Lisätietoja antavat projektikoordinaattori Antti Takalo (antti.takalo@ouka.fi, 0405942771) ja projektipäällikkö Taina Ronkainen (taina.ronkainen@ouka.fi, 0406211249). futurevents.oulu.com