Oulun kuuluisimman seinämaalauksen perinne säilyy, vaikka rakennuksen tilalle tulee uusi
Tämä seinämaalaus, jatkuvasti vaihtelevissa muodoissa, on näkynyt Uudellakadulla tiettävästi 1980-luvun lopulta lähtien. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulussa on tiettävästi lähes 40-vuotias perinne, jossa kerrostalon seinään Uudellakadulla ilmestyy yhä uudelleen ja uudelleen teksti ”Paska kaupunni”. Nyt perinteen säilyminen on pyritty turvaamaan harvinaislaatuisella kaavamerkinnällä, kun nykyinen talo korvataan uudisrakennuksella.
Oulun kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin pääsiäisen alla Uudellakadulla tehtävä asemakaavan muutos, joka mahdollistaa uudisrakennuksen tekemisen nykyisen kerrostalon tilalle. Sinänsä normaali kaavamuutos sisältää huomattavan kaupunkikulttuurisen detaljin: siinä pyritään turvaamaan jo vuosikymmenien ajan yhä uudelleen tehty ”Paska kaupunni” -seinämaalaus, eräänlainen Oulun maamerkki.
Kyseessä ei ole pysyvä, vaan jatkuvasti muuntuva ja uudelleen maalattava seinäkirjoitus, jota ei sinänsä suojeltu: sille annettiin mahdollisuus toteutua myös uuden rakennuksen valmistuttua. Tämä tehtiin kaavaan Oulun museo- ja tiedekeskuksen lausunnon perusteella prosessin loppuvaiheessa lisätyllä kolmiomerkinnällä:
”Asemakaavassa osoitetun ulokkeen kohdalla maantasossa tontin nro 3 vastaisella seinällä tulee varmistaa ”Paska Kaupunni” -graffitin toteuttamismahdollisuus järjestämällä sitä varten värisävyltään vaalea ja graffitin maalaamiseen soveltuva seinäpinta.”
Tämänsisältöinen merkintä on Suomessa hyvin harvinaislaatuinen. Kaupungin vs. asemakaava-arkkitehti Jere Klami kertoo, ettei hänen tiedossaan ole yhtään toista vastaavaa tapausta.
Paikallishistoriallista arvoa
Oulun museo- ja tiedekeskus esitti kolmiomerkintää, koska Paska kaupunni -graffitilla katsotaan olevan merkittävää paikalliskulttuurista ja kulttuurihistoriallista arvoa.
Rakennustutkija Samuli Paitsola museo- ja tiedekeskuksesta toteaa, että graffiti on Oulun alueella hyvin tunnettu, ja se tunnetaan myös kaupungin ulkopuolella. Museon näkökulmasta graffiti on siis ainakin paikallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, jolloin sen säilymisen turvaaminen on osa museon lakisääteistä kulttuuriympäristötehtävää.
”Nuoremman väestön keskuudessa se voi olla jopa tunnetumpi kuin vaikkapa Toripolliisi-patsas. Graffiti on tärkeä osa oululaista katukulttuuria ja suorapuheisella tavallaan kiteyttää kenties jotain oleellista oululaisista ja oululaisuudesta. Se, että graffitista on tullut näin rakastettu, tai ainakin laajasti hyväksytty, kertoo ainakin sen, että oululaisilta löytyy itsekritiikkiä, itseironiaa ja huumorintajua”, Paitsola arvioi.
Uusikatu 22:n uudirakennuksen suunnitelmissa on seinä, johon graffiti voidaan tulevaisuudessakin maalata. Havainnekuva: Karhulat Oy / Uki Arkkitehdit
Seinäkirjoituksen säilyttämistä helpottaa se, että myös taloyhtiö on nykyisin sillä kannalla, että perinne saa säilyä, vaikka seinä maalataankin edelleen aika ajoin puhtaaksi.
”Mutta asiat voivat muuttua ja ihmiset vaihtua, joten museo esitti omassa lausunnossaan kaavoitukselle pohdittavaksi, tulisiko asemakaavan kolmiomääräyksellä varmistaa, että graffiti on mahdollista toteuttaa myös jatkossa. Kaavoitus oli asiasta samaa mieltä ja lisäsi maininnan graffitista kolmiomääräykseen. Asemakaavan kolmiomääräys ei ole siis suojelumerkintä vaan kaavaa täydentävä määräys”, Paitsola kertoo.
”Tässä ei ole kyse graffitin suojelemisesta tai ’museoimisesta’ vaan siitä, että varmistetaan olosuhteet, joissa graffiti on mahdollista toteuttaa myös jatkossa. Tai vielä tarkemmin, pyritään estämään sellaisten olosuhteiden syntyminen, joiden vallitessa graffitia ei voisi toteuttaa”, Paitsola tähdentää.
Paitsolan mukaan myös graffititutkijat ovat todenneet, että näin pitkäikäinen ja aina uudestaan syntyvä seinämaalaus on poikkeuksellinen koko Suomen mittapuulla. Kyse on omalla tavallaan aineettomasta kulttuuriperinnöstä, jonka vaalimiseen kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota.
Pitkä perinne
Osa Paska kaupunni -seinämaalauksen legendaa on se, että sen alkuperäistä tekijää tai ilmestymisajankohtaa ei tiedetä varmuudella. Sen innoittajana pidetään kuitenkin vuonna 1986 ilmestynyttä Kauko Röyhkän kappaletta Paska kaupunki. Sen on sitkeästi väitetty kertovan Oulusta, vaikka Röyhkä itse on useaan otteeseen kertonut, että laulu kertoo yleisesti aikansa ilmapiiristä ja nuoren miehen turhautumisesta eikä mistään tietystä paikasta.
Yleisesti on arvioitu, että seinämaalaus tehtiin ensimmäisen kerran melko pian sen jälkeen, kun Röyhkän kappale ilmestyi 40 vuotta sitten. Paitsola muistaa itse nähneensä graffitin ainakin 1990-luvulta saakka. Sittemmin maalausta on myös tuotteistettu, ja nykyisin Oulussa toimii muun muassa kulttuuriyhdistys Paskakaupunni ry.
Oulun ja kenties koko Suomen kuuluisin seinämaalaus on huomioitu myös tulevassa Oulu, tarinani -näyttelyssä, joka avautuu uudessa museo- ja tiedekeskus Tiimassa 9. lokakuuta.
