Jaana Haapaluoma-Höglundille adhd on oma tapa hahmottaa maailmaa
Oululaistoimittaja Jaana Haapaluoma-Höglund teki viime vuonna yhdessä Eva Kottosen kanssa kirjan siitä, miten adhd vaikuttaa työelämässä. Kuva: Marko Höglund
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oululaisen toimittaja ja tietokirjailija Jaana Haapaluoma-Höglundin yhdessä Eva Kottosen tekemä kirja antaa äänen adhd-ihmisille. Heitä Haapaluoma-Höglund on huomannut yhteiskunnassa kaikkialla hoivakodeista ja vankiloista yritysmaailman huipulle.
Käypä hoito -suosituksen mukaan adhd on ”aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö sekä toimintakykyä heikentävä neurokehityksellinen oireyhtymä, joka voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa”.
Oululainen toimittaja ja tietokirjailija Jaana Haapaluoma-Höglund tietää, että se ilmenee eri tavoin eri ihmisillä, mutta tietyt asiat yhdistävät kaikkia.
”Tarkkaavaisuus suuntautuu tietynlaisiin asioihin eli siihen, mikä on uutta ja kiinnostavaa siinä hetkessä, mistä voi seurata täydellistä keskittymistä aiheeseen. Tahdonvoimalla ei voi päättää, milloin näin käy. Tekemistä on silloin vaikea myös lopettaa pelkällä omalla päätöksellä. Tylsyys on kivuliasta. Tunteiden säätelyn vaikeudet ja univaikeudet ovat yleisiä”, Haapaluoma-Höglund kuvailee.
Haapaluoma-Höglund ja Eva Kottonen rajasivat Aloittamista vaille täydellinen – adhd työelämässä –kirjansa (Like 2025) haastateltavat pääosin kaltaisiinsa henkilöihin eli luovaa ja ajatustyötä tekeviin korkeakoulutettuihin adhd-ihmisiin. Mukana on myös lääkäri, jolla on ollut isoja haasteita oireiden kanssa, stand-up-koomikko, psykoterapeutti, maatalouden asiantuntija, kosmetologi ja jalkahoitoyrittäjä.
Kaksin tuli valmista
Lappeenrantalaisen Kottosen Haapaluoma-Höglund tapasi freelancer-toimittajien seminaarissa, jossa esiteltiin omia mahdollisia juttuaiheita. Molemmilla oli kiinnostuksen kohteena adhd. Haapaluoma-Höglund meni esittäytymään Kottoselle ja kertoi, että myös hän on halunnut kirjoittaa aiheesta. Naiset tulivat niin hyvin juttuun keskenään, että sopivat alkavansa kirjoittaa yhdessä kirjaa.
”Minulla jäävät omat projektit usein kesken, mutta kun oli kaksi kirjoittajaa, saatiin pyörät pyörimään”, Haapaluoma-Höglund sanoo.
Kirja ilmestyi viime vuonna, mutta se herättää edelleen kiinnostusta ja kirjoittajia pyydetään puhumaan aiheesta.
Lepojaksot tärkeitä
Haapaluoma-Höglund kertoo jaksavansa työelämässä lääkityksen ja itseymmärryksen avulla.
”Enää ei kulu energiaa aivojen kanssa kamppailuun. Tiedän, miten suorituskykyni toimii, asiat tapahtuvat minulle isoina purskauksina ja sitten minun pitää levätä. Työpari selkeästi nostaa vireystilaa ja saan helpommin ryhdyttyä asioihin.”
Adhd:n hyperkeskittymisen voi hyödyntää ja on tärkeää, että töitä voi tehdä epätasaisesti: Haapaluoman sanoin ison purskauksen jälkeen lepoa.
”Työnantajan olisi hyvä ennakoida ja kertoa, että huomenna sinulta odotetaan tiettyjä asioita. Silloin tietää, mihin energiat kannattaa suunnata. Tällainen toimintatapa on tärkeää jopa terveydenhuollossa päivystyksessä.”
Ennakkoluuloja on
Suhtautuminen työpaikoilla vaihtelee.
”Suuri osa työnantajista sanoo, että ihanaa, kun kerroit, miten voimme auttaa sinua suoriutumaan. Tuota heidän pitäisikin kysyä. Osa haastateltavista oli kohdannut ennakkoluuloja, kiusaamistakin.”
Adhd-ihmiset saavat Haapaluoma-Höglundin mukaan usein tsemppineuvoja, jotka eivät toimi.
”Koska tarkkaavaisuuden suuntaaminen on hankalaa, meitä kehotetaan tarkkailemaan tarkkaavaisuutta. Mutta juuri tarkkaavaisuutemme takia emme huomaa, että olemme sivuraiteilla.”
Ajatuksia laatikon ulkopuolelta
Haapaluoma-Höglund näkee adhd:n tuovan myös hyötyjä.
”Ajatukset laukkaavat myös niin sanotusti laatikon ulkopuolelta, eli tulee kyllä uusia ideoita. Parhaimmillani olen usein tiukoissa tilanteissa, joissa muut jäätyvät, ja vireystilani on parempi, jos ei ole tasaista ja helppoa. Siihen, mikä kiinnostaa, kaivaudun todella syvälle, ja siitähän syntyy myös erilaista asiantuntemusta, mikä on monessa työssä elintärkeää.”
Hän kuitenkin kaipaa aiheesta enemmän tutkimustietoa, kuten myös kokemustiedon hyödyntämistä.
”Ihmisten aivojen erilaisuudesta ei tiedetä vielä kaikkea.”
Haapaluoma-Höglund korostaa, että adhd-ihmiset eivät välttämättä näe adhd:ta vain lääketieteellisenä diagnoosina, vaan ylipäänsä tapana hahmottaa suhdettaan maailmaan. Adhd ei ole vain persoonallisia mieltymyksiä.
”Se tarkoittaa, että näin minun aivoni ja hermostoni toimivat, näin reagoin maailmaan. Silloin kaikki muutkin asiat loksahtavat kohdilleen.”