Keskustavision avulla pyritään rakentamaan entistä parempaa kaupunkia kaikille
Keskustavision mukaan Hallituskatu voisi olla Raksilan ja aseman seudun Torinrantaan yhdistävä elävä bulevardi. Havainnekuva on tehty tekoälyavusteisesti. Kuva: Arkkitehdit LSV / Tundra
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun keskustan kehittämistä ohjaa tulevina vuosina kesäkuussa hyväksytty keskustavisio 2026–2040. Vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa syntyi päivitetty tulevaisuudenvisio, jonka avulla pyritään muun muassa houkuttelemaan lapsiperheitäkin asumaan keskustaan.
Kesäkuussa kaupungin yhdyskuntalautakunnassa hyväksytty Oulun uusi keskustavisio kattaa Hollihaan, Koskikeskuksen, Leverin, Limingantullin, Myllytullin, Nuottasaaren, Pikisaaren, Pokkisen, Vaaran ja Vanhantullin. Keskustavision nimi on Pohjoisen rytmin suistokaupunki: Oulun keskustavisio 2026–2040.
”Oulussa keskeisiä ovat vuoden- ja vuorokaudenajat, talvet ovat selkeitä ja kaupunkielämä veden äärellä vahvistaa luonnon kokemusta”, kertoo asemakaava-arkkitehti Eini Vasu nimen taustasta.
Keskustavision tavoitteena on lisätä Oulun asukkaiden ja työpaikkojen määrää, mutta myös kaupunkivihreää ja -viihtyisyyttä.
Tältä voisi näyttää keskustan Pallaksen korttelissa ilta-aikaan keskustavision mukaan. Havainnekuva on tehty tekoälyavusteisesti. Kuva: Arkkitehdit LSV / Tundra
Vasu luonnehtii keskustavisiota kaupunkisuunnittelun keskeiseksi työkaluksi. Sen laatimiseen osallistettiin eri ryhmiä laajasti, tavallisista kuntalaisista luottamushenkilöihin.
”Vuorovaikutteisuus oli keskeistä, ja siinä käytettiin apuna myös palvelumuotoilijoita ja viestinnän asiantuntijoita. Keskustavision joka vaiheessa suunnittelusta toteutukseen pyrittiin mahdollisimman laajaan vuoropuheluun”, Vasu kertoo.
Ideoita legotyöpajasta
Keskustavision työstäminen aloitettiin vuonna 2024 keskusteluilla Oulun kaupungin päättäjien kanssa. Seuraavana vuonna mukaan tulivat konsultit aihealueilta liikenne, vuorovaikutus ja viestintä, vihersuunnittelu ja valaistus. Vasu koordinoi työtä projektipäällikkönä.
Asemakaava-arkkitehti Eini Vasu uskoo, että keskustavision avulla Oulu kehittyy entistä paremmaksi yhteistyössä keskustan toimijoiden ja oululaisten kanssa. Kuva: Oulun kaupunki
Kuntalaisille tehtiin useita kyselyitä ja järjestettiin muun muassa suosittu legotyöpaja. Se keräsi peräti 500 osallistujaa. Vasu kertoo, että siinä perheet saivat rakentaa unelmiensa keskustaa. Tavoitteissa on, että keskustaan saataisiin asumaan myös lapsiperheitä.
”Palautteessa kävi myös ilmi, että kauneutta kaivataan. Oulun keskustaa pidettiin rumana ja keskustaan halutaan selkeästi muutosta. Kaupunkielämästä halutaan monipuolista ja kaikkia palvelevaa.”
Vesi näkyviin
Kuntalaisille suunnatuissa kyselyissä tuli ilmi, että kuntalaiset haluavat paikkoja ja reittejä kohtaamisille. Liikkumisen pitäisi olla vaivatonta, keskustassa kulkemisen helppoa ja sinne pitäisi päästä millä kulkuvälineellä tahansa.
”Keskustavisiossa liikkumisen sujuvuutta kehitetään entisestään. Myös valaistusratkaisut keino- ja luonnonvalolla tukevat liikkumista sekä viihtyisyyttä”, Vasu huomauttaa.
Keskustavision mukaan Oulun keskusta voisi laajentua suiston saariin, kuten Hevossaareen. Havainnekuva on tehty tekoälyavusteisesti. Kuva: Arkkitehdit LSV / Tundra
Sellaiset sanat kuin viher- ja siniverkosto on mainittu visiossa. Vasu selventää, että sini tarkoittaa vettä kaupunkikuvassa – toisin sanoen rakennetaan paikkoihin, joista näkee vettä, jokisuistoa ja merta.
”Eri kehittämiskohteita tuodaan lähelle vettä esimerkiksi uusilla laitureilla. Myös katutapahtumat tukevat ja toteuttavat keskustavisiota.”
Keskustavisio antaa suuntaviivoja myös Oulun keskustan täydennysrakentamiselle. Havainnekuva on tehty tekoälyavusteisesti. Kuva: Arkkitehdit LSV / Tundra
Keskustavisio toimii Vasun mukaan pohjana kaupungin eri hankkeille. Se ohjaa keskustan pitkäjänteistä kehitystä ja tukee Oulun kaupunkistrategian tavoitteita vuoteen 2040 asti.
”Visio antaa yhteisen suunnan keskustan kehittämiselle. Sen avulla voidaan peilata, tukevatko eri hankkeet niitä tavoitteita, joita keskustalle on asetettu. Esimerkiksi asemanseudun ja Hallituskadun kehittäminen vievät nyt visiota käytäntöön.”