Hyvinvoiva oululainen -blogi: Liikunnallisen elämäntavan edistäminen kuuluu meille kaikille
Hyvinvoiva oululainen -blogissa kannustetaan tällä kertaa omaehtoiseen liikkumiseen ja arjen liikuntatottumusten muutoksiin. Kuva: Alexia Remes
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Hyvinvoiva oululainen -blogissa keskitytään tällä kertaa liikunnalliseen toimintakulttuuriin ja miten sen toteutuminen on lopulta jokaisen omilla hartioilla.
Kun siirryin opettajan työstä hyvinvointikoordinaattorin tehtävään, muuttui arkeni monella tavalla – myös sellaisella, jota en ollut osannut etukäteen ajatella. Opettajana työpäiväni oli täynnä liikettä. Askeleita kertyi huomaamatta kymmeniä tuhansia päivässä. Liikuntatunteja oli viikoittain vedettävänä useita, välituntivalvonnat veivät ulos, retkillä käveltiin ja luokan arki piti jatkuvasti liikkeessä. Vaikka työ oli ajoittain kuormittavaa, paikallaan ei juuri ehtinyt olla ja liike piti virkeänä.
Sitten aloitin uudessa työssä. Huomasin nopeasti, että hyvinvointikoordinaattorin työ vaatii aivan erilaista keskittymistä. Monipuolisesta ja myös liikkuvasta työnkuvasta huolimatta useat päivät täyttyivät palavereista, suunnittelusta, kirjoittamisesta ja tietokoneella työskentelystä. Kokoukset saattoivat kestää pitkään, ja yhtäkkiä huomasin istuneeni useita tunteja yhtäjaksoisesti. Kasvot olivat kiinni ruudussa, lounaskin saattoi mennä alas näytön äärellä töitä tehden, aivot väsyivät ja iltapäivällä keskittyminen alkoi herpaantua. Moni voi varmasti tunnistaa tästä itsensä.
Ajattelin aluksi, että kyllä tähän tottuu. Mutta pian huomasin, että jotain täytyy muuttaa, sillä entisenä kilpaurheilijana tiedän liikkumisen merkityksen jaksamiseeni niin arjessa, kuin työssä. Hankin kotiini sähköpöydän äärelle kävelymaton, joka on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi lisätä liikettä palavereiden aikana. Myöhemmin kaveriksi tuli myös kuntopyörätyötuoli.
Aloin myös tehdä pieniä tietoisia valintoja toimistolla: valitsin portaat hissin sijaan, kävelin lyhyen lenkin lounastauolla tai nousin hetkeksi ylös venyttelemään ja tekemään kyykkyjä pitkän kokouksen jälkeen, usein myös sen aikana. Lisäksi parkkeerasin tarkoituksella auton kauemmaksi toimistosta, jotta hyötyliikuntaa tulisi hieman enemmän.
En ole kuitenkaan onnistunut tässä joka päivä ja juuri siksi olen oivaltanut, että liikkuminen tai istumisen tauottaminen työpäivän aikana ei tapahdu itsestään. Se vaatii tietoisen päätöksen ja valinnan. Vastuu hyvinvoinnista on lopulta minulla itselläni.
Mitä liikunnallinen toimintakulttuuri on?
Liikunnallisesta toimintakulttuurista puhutaan usein koulujen ja varhaiskasvatuksen yhteydessä. Siellä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikkumista sekä vähentää paikallaanoloa päivän aikana.
Tutkimustieto osoittaa, että liikkuminen tukee oppimista monin tavoin. Liike lisää vireyttä, parantaa keskittymistä, tukee muistia, vahvistaa akateemista suoriutumista ja matemaattisia taitoja sekä auttaa jaksamaan koulupäivän aikana.
Mutta yhtä tärkeää on pysähtyä miettimään: miksi puhuisimme liikunnallisesta toimintakulttuurista vain lasten ja nuorten kohdalla, sillä tarvitsemme sitä myös työelämässä.
Vaikka työ olisi mielekästä, keho ja mieli tarvitsevat vaihtelua. Pitkään jatkuva paikallaanolo kuormittaa sekä fyysisesti että henkisesti. Liike puolestaan lisää vireyttä. Ja vireä työntekijä on usein myös jaksava työntekijä.
Kun työpäivän aikana nousee hetkeksi ylös, kävelee portaat hissin sijaan tai pitää lyhyen kävelypalaverin, tapahtuu paljon enemmän kuin pelkkä askelmäärän kasvu. Verenkierto vilkastuu, ajatukset kirkastuvat ja mieli saa pienen hengähdystauon. Usein parhaat ideat syntyvätkin juuri silloin, kun hetkeksi irrottautuu ruudun äärestä. Liikkuminen työpäivän aikana ei ole pois tehokkuudesta, vaan se voi itse asiassa lisätä sitä.
Ja ehkä kaikkein tärkeintä on se, että esimerkki lähtee meistä aikuisista. Lapset ja nuoret oppivat paljon seuraamalla ympärillään olevia aikuisia. Jos me tauotamme istumista, arvostamme palautumista, liikumme arjessa ja huolehdimme omasta hyvinvoinnistamme, välitämme samalla viestin siitä, että liike kuuluu luonnollisena osana arkeen.
Velvoita itsellesi liikunnallisia hyvinvointitekoja
Juuri nyt, elokuussa 2026 perusopetuslaki muuttuu: liikunnallisen elämäntavan edistämisestä tulee koulun kasvattajien velvoittava tehtävä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa: liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei ole vain koulujen asia. Se on yhteinen tapamme ajatella hyvinvointia ja sitä, että liike, oppiminen ja palautuminen kuuluvat jokaisen päivään iästä tai elämäntilanteesta riippumatta.
Pienet liikunnalliset hyvinvointia edistävät teot eivät ehkä tunnu suurilta yksittäisinä hetkinä, mutta niistä rakentuu hyvinvointi, joka kantaa pitkälle. Ja kun ihminen voi hyvin, hän jaksaa paremmin työssään, on läsnä läheisilleen ja pystyy oppimaan uutta läpi elämän.
Näin lomien jälkeen on loistava mahdollisuus harjoitella uusia pieniä rutiineja ja arjen hyvinvointitekoja. Aloita yhdestä pienestä päivittäisestä teosta, ja katso miten se vaikuttaa hyvinvointiisi. Tee liikunnallinen hyvinvointiteko itsellesi jo heti tänään. Oulu on pullollaan upeita paikkoja liikkumiseen, kuten kuvassa näkyvä Tuiran ranta!
Alexia Remes, hyvinvointikoordinaattori, Oulun kaupunki