Hävikkiviikolla halutaan nostaa ruoan arvostusta
Käyttäjäpalvelupäällikkö Ritva Lasaroff iloitsee ruokahävikin vähenemisestä Oulun kouluissa ja päiväkodeissa. Kuva: Pirkko Vääräniemi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Parhaillaan vietetään hävikkiviikkoa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua ruokahävikistä sekä nostaa ruoan arvostusta. Oulun kouluissa ja päiväkodeissa ruokahävikin määrää seurataan aktiivisesti. Hävikkiviikolla lapset pääsevät myös itse ideoimaan keinoja hävikin vähentämiseen.
ISS Palvelut Oy tuottaa ruokapalveluita osalle Oulun kouluja ja päiväkoteja. Hävikkiviikolla ISS:n apulaisravintolapäällikkö Miiu Koskela kiertää viidellä oululaisella koululla juttelemassa oppilaiden kanssa ruokahävikistä.
”Keskustelemme oppilaiden kanssa heidän oman koulunsa ruokahävikin määrästä. Mietimme, mistä hävikki syntyy ja miten siihen voidaan vaikuttaa”, Koskela kertoo.
”Tärkeimpinä asioina ovat lautashävikin syntyminen ja paljonko lautaselta menee biojätteeseen ruokaa. Niin sanottuun silmillä syömiseen oppilaat pystyvät parhaiten vaikuttamaan. Kannustamme, että ruokaa maistetaan ensin ja haetaan sitten lisää, jos ruoka on mieluisaa”, Koskela selittää.
Kun lautashävikki saadaan pieneksi, sillä voi olla iso vaikutus. Ruoan tilaaja näkee paremmin todellisen ruoan tarpeen, ja tilausmäärä saadaan sovitettua sen mukaan. Näin hävikkiä syntyy kokonaisuudessaan vähemmän.
Kontion koulun oppilaat keräsivät ideoita ruokahävikin vähentämiseksi. Kuva: Petra Saarela
Oppilaat saavat hävikkituokion jälkeen kouluruokalaansa posterin, johon on kerätty heidän itse keksimiään keinoja hävikin vähentämiseen. Näin ideat tulevat koko koulun nähtäville.
Hävikkituokioita pidetään Kontion, Hiukkavaaran, Kaukovainion, Aseman ja Vesalan kouluilla alakouluikäisille oppilaille
Hävikki vähenee suunnittelulla
Ruokahävikin määrää kouluissa ja päiväkodeissa seurataan Oulun kaupungissa aktiivisesti.
”Oulun koulujen ja päiväkotien kokonaisruokahävikki on vähentynyt koko kevään 2026 ajan. Ilahduttavaa oli myös, kun kesäajan varhaiskasvatuksen ruokahävikin määrä oli laskenut verrattuna edelliseen vuoteen”, kertoo käyttäjäpalvelupäällikkö Ritva Lasaroff Oulun Tilapalveluista.
Tuotannossa on tehty Lasaroffin mukaan ”lähes kaikki”, mitä tehtävissä on: ruoan tilaus- ja tuotantomääriä on tarkennettu ja yksiköissä seurataan ruokalajikohtaisesti menekkiä ja hävikkiä, jotta jokaista ruokalajia osataan tilata juuri oikea määrä. Hyvä yhteistyö asiakkaiden kanssa on tärkeää: kun tieto poissaoloista ja osallistujamäärien muutoksista kulkee ajantasaisesti keittiölle, pystytään ruokamäärät mitoittamaan paremmin todellista tarvetta vastaaviksi.
Maistuva ruoka ravitsee
Kouluruoan houkuttelevuutta on pyritty lisäämään kuuntelemalla lapsia ja nuoria tarkalla korvalla.
”Oppilaat saavat äänestää toiveruokaviikon ruokalistan ja erikoispäivien ruokia. Ruokaraati on vakiintunut toimintatapa, jossa nuoret saavat suoraan äänensä kuuluville”, Lasaroff kuvailee.
”Ruokahävikin ehkäiseminen on tietysti tärkeää ympäristön kannalta, mutta täytyy muistaa, että vain syöty ruoka ravitsee ja tukee jaksamista. Nälkäisenä ei jaksa eikä opi. Siksi on tärkeää, että kouluruoka maistuu”, Lasaroff muistuttaa.
Ruokaa kouluilta kiertoon
Hävikin vähentämisen rinnalla on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tapoja hyödyntää ylijäänyttä ruokaa. Koulun voivat esimerkiksi ilmoittaa Prikalle luovutettavaksi jääneestä ruoasta. Oulunsalon lukiolla sekä Haukiputaan yhtenäisperuskoululla ylijäämäruokaa luovutetaan koululta suoraan kuntalaisille.
”Yhteistyö koulujen rehtoreiden sekä aluepäälliköiden kanssa on ollut hyvää, ja sen avulla olemme löytäneet uusia tapoja pelastaa ruokaa”, Lasaroff iloitsee.