Kaupungin­johtaja Ari Alatossava: ”Oulun talouden näkymät ovat varovaisen myönteiset”

Jos kaupunginjohtaja Ari Alatossavan talousarvioesitys menee läpi syksyn poliittisessa käsittelyssä, oululaisten kunnallinen tuloveroprosentti säilyy ensi vuonna 8,1 prosentissa. Talousarvion mukaan kaupungin talous on ensi vuonna 23 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuosikate on 77 miljoonaa euroa, noin kolme miljoonaa euroa parempi kuin tälle vuodelle on ennustettu.

”Kaupungin talouden näkymät ovat varovaisen myönteiset”, Alatossava tiivisti lokakuussa avattavassa museo- ja tiedekeskus Tiimassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kuluvan vuoden osaltakin talous jää alijäämäiseksi tämänhetkisen ennusteen mukaan 18 miljoonaa euroa, mutta se on noin 10 miljoonaa euroa parempi tulos kuin alun perin talousarviossa esitettiin.

”Hallinnon tasapainotustoimet purevat ja näkyvät menojen kasvun pienentymisenä, ja verotuloennuste on kuusi miljoonaa euroa arvioitua parempi”, Alatossava totesi. Tulosta parantavat myös Pohteelta saatavat yhdeksän miljoonan euron budjetoimattomat vuokratulot. Miinuspuolella merkittävimpiä ovat työttömyyden aiheuttamat menot, joissa on kasvua kahdeksan miljoonaa euroa.

Suunnittelukauden seuraavina vuosina talouden odotetaan kääntyvän ylijäämäiseksi, arvion mukaan 2 ja 11 miljoonan euron verran vuosina 2028 ja 2029.

Kaupungin talouden tasapainottamistoimia jatketaan yhteensä 40 miljoonan euron edestä vuosina 2027–28.

”Ilman näitä tasapainotustoimia, joita on jo pari vuotta tehty ja tehdään edelleen, tilanteemme olisi merkittävästi huonompi”, Alatossava korosti.

”Suunta on oikea”

Talousarvion mukaan nettomenot kasvavat ensi vuonna 7 miljoonaa euroa tämänvuotisesta, mutta verotulot kasvavat vastaavasti 26 miljoonaa euroa.

”Tämä kertoo siitä, että taloutemme suunta on oikea. Nettomenojen vain seitsemän miljoonan euron kasvulle voi ottaa verrokiksi sen, että pelkästään palkankorotusten osuus on meillä noin 14 miljoonaa euroa”, Alatossava huomautti ja kiitti hallintokuntia hyvästä työstä kustannuskurin noudattamisessa.

Investointimenot ovat ensi vuonna 209 miljoonaa euroa ja nettolainanotto 148 miljoonaa euroa. Vuosina 2027–2029 investointimenot ovat yhteensä 681 miljoonaa euroa.

Suurimmat yksittäiset investointimenot talousarvio- ja suunnittelukaudella ovat Raksilan vesiliikuntakeskus (80 miljoonaa euroa), Oulun musiikkikeskuksen perusparannus (25,1 milj.), Kulttuuritalo Valveen perusparannus (22 milj.), Kellon yläkoulu (21 milj.) ja Kiiminkipuiston koulun laajennus (15,5 milj.).

Lainamäärä kasvaa

Alatossava muistutti, että investointimenot eivät voi olla pysyvästi näin korkeita suhteessa vuosikatteeseen, vaikka investoinnit edistävät kaupungin kaupungin kasvua ja elinvoimaa, vaan hankkeet on pystyttävä rahoittamaan hallitusti.

”Meillä on ollut pari edellistä vuotta ja näköpiirissä vielä 2–3 seuraavaa vuotta korkeaa investointitasoa. Investoinnit tietysti parantavat kaupunkilaisten palveluita, mutta oleellista on, että pystymme säilyttämään investointikyvykkyyden ilman, että velkaannutaan liikaa.”

Kaupungin lainamäärä per asukas on ensi vuonna 4450 euroa ja seuraavina vuosina ja noussee seuraavina vuosina yli 5000 euron. Alatossavan mukaan määrä on kuitenkin edelleen valtakunnallisesti keskimääräistä tasoa. Lainaoton määrään vaikuttaa investointien toteutuminen suunnitelmien mukaan.

Alatossavan mukaan yleinen taloudellinen tilanne ja toimintaympäristö on kuntien kannalta edelleen hankala. Hiljalleen alkanut talouskasvu on vahvasti vientivetoista, ja esimerkiksi öljyn hinnan aiheuttama inflaatiovaikutus ulottuu myös kaupungin talouteen. Asuntorakentaminen on edelleen vähäistä ja työllisyystilanne heikko.

”Julkisen talouden tilasta voi sanoa suoraan, että valtion ja kuntien osalta ei ole parempaa näkyvissä”, Alatossava sanoi ja viittasi sovittuun velkajarruun, joka tarkoittaa, että kuntiin ei ole realistisesti odotettavissa lähivuosina lisää rahoitusta. Jo nyt valtion budjettiesityksessä esitetään, että peruspalvelujen valtionavusta leikataan ensi vuonna 110 miljoonaa euroa.

”Valtiosta ei ole kuntien talouden pelastajaksi. Sen täytyy lähteä meistä itsestämme”, Alatossava painotti.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Kaupunginvaltuusto päättää lopullisesti vuoden 2027 talousarviosta 7. joulukuuta.