Fingersoftilla rakennetaan kansainvälistä työelämän kotia – pelien miljardiyleisö auttaa myös osaajien rekrytoinnissa

Hill Climb Racing -pelin avainhahmossa Bill Newtonissa on jotain tuttua: punaruudullinen flanellipaita, taaksepäin käännetty lippalakki ja niin edelleen. Ruutukuosin yhdennäköisyys palaa mieleen Aleksandar Lepojevicin haastattelua varten valitsemaa paitaa katsoessa. Lepojevic on työskennellyt 3D-artistina Fingersoftilla nyt kaksi vuotta. Hän muutti Ouluun Serbiasta.

”Vuonna 2022 studioni oli lopettamassa toimintaansa, joten hain töitä Serbiasta ja ulkomailta. Onneksi näin Linkedinissä ilmoituksen Fingersoftin avoimesta 3D-artistin paikasta. Muistin lukioaikoina pelanneeni aivan liikaa Hill Climb Racingia, joten olin innokas hakemaan paikkaa.”

Lepojevic sai työtarjouksia myös Saksasta ja Yhdysvalloista, mutta tutkittuaan asiaa hän ajatteli Oulun ja Fingersoftin sopivan hänelle parhaiten. Lepojevicilla oli jo kokemusta ulkomailla asumisesta, joten hän suhtautui avoimesti ulkomaille muuttamisen mahdollisuuteen.

”Rekrytointiprosessi oli helppo. Kävimme läpi muutamia haastatteluja ja tein taidetyönäytteen. Muutaman kuukauden sisällä olin jo Suomessa. Paperitöiden hoitamisen jälkeen työluvan saaminen kesti vain muutaman viikon, ja sitten pääsinkin jo vauhtiin. Kaikki meni sujuvasti. Aivan erilainen kokemus kuin työviisumin hakeminen Yhdysvalloissa, mikä oli paljon monimutkaisempaa.”

Viidesosa muualta tulleita

Fingersoftilla on 118 työntekijää, joista noin 20 prosenttia on muualta kuin Suomesta. Yrityksellä on ollut kansainvälisiä osaajia mukana toiminnassaan lähes perustamisesta alkaen, mutta ensimmäiset varsinaiset ulkomaanrekrytoinnit tehtiin vasta 2020. Siitä lähtien Fingersoft on rekrytoinut asiantuntijoita kahdeksasta eri maasta.

”Ensimmäinen tapaus oli kaikista hankalin. Ei pelkästään siksi, ettei minulla ollut aiempaa kokemusta kansainvälisestä rekrytoinnista, vaan myös siksi, että maailma oli sekaisin Covid-19:n takia”, Fingersoftin HR-päällikkö Elina Yrttiaho muistelee.

Hän kertoo joutuneensa kääntämään kaikki kivet löytääkseen oikeat henkilöt maahantulon edistämiseksi, sillä suurlähetystöt eivät olleet auki eivätkä vastaanottaneet uusia oleskelulupahakemuksia.

”Kun uudet työntekijät saatiin lopulta Suomeen, heidän piti suorittaa karanteeni viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kävimme heille kaupassa ja yritimme pitää heitä jotenkin viihdytettyinä. Kansainvälinen rekrytointi on todellakin tuntunut paljon sujuvammalta koronarajoitusten ja erikoistapausten jälkeen.”

Polku 3D-artistiksi

Lepojevic on aina ollut kiinnostunut digitaalisesta taiteesta. Hän aloitti piirtämällä nettifoorumille animoituja toisiaan vastaan taistelevia tikku-ukkoja.

”Opiskelin kandidaatin tutkinnon graafisesta suunnittelusta ja työskentelin monenlaisissa tehtävissä liittyen valokuvaukseen, animaatioihin, web-suunnitteluun ja graafiseen suunnitteluun. Lopulta tiesin haluavani työskennellä pelialalla. Jossain vaiheessa rakastuin 3D-taiteeseen, enkä ole katsonut taakseni. Siitä lähtien olen työskennellyt muun muassa THQ Nordicin, Robot Entertainmentin, Chinese Roomin, Sumo Digitalin ja Room8:n kanssa eri projekteissa, enimmäkseen tyylitellyn taiteen parissa.”

Game artist ‑nimikkeellä työskentelevät taiteilijat suunnittelevat pelin visuaalisen kontekstin. Pelin visuaalisella ilmeellä on suuri vaikutus pelikokemukseen ja pelin menestykseen. 3D-artisti suunnittelee ja luo peliin elementtejä ja ympäristöä käyttäen 3D-grafiikkaohjelmistoja.

”Työni koostuu tyyliteltyjen maailmojen luomisesta. Konseptoimme ensin erilaisia pelin skenaarioita, ja sitten rakennan niitä 3D-tilaan. Pyrimme parhaamme mukaan luomaan maailmoistamme mahdollisimman mielikuvituksellisia pitäen samalla pelin suorituskyvyn hyvänä mobiililaitteilla”, Lepojevic kuvailee visuaalisten suunnittelijoiden työtä.

Avoin mieli oppimiselle

Yrttiaho kertoo Fingersoftin oppineen uutta jokaisesta rekrytoinnista. Edistämällä monimuotoisuutta yritys tukee luovuutta ja tuottavuutta. Samalla luodaan oppimisympäristö, jossa pääsee tutustumaan eri kulttuureihin ja taustoihin.

”Olemme löytäneet kansainvälisen rekrytoinnin kautta mahtavia kykyjä. Mitä monimuotoisempi yrityksemme on, sitä paremmin voimme luoda hauskoja pelejä, joita rakastetaan kaikkialla maailmassa.”

Kansainväliset osaajat tuovat mukanaan etuja, kun pyrkimyksenä on houkutella kansainvälistä kohdeyleisöä. Erilaiset näkökulmat ja kulttuuriset pohjat luovat monipuolisempia lopputuloksia — myös visuaalisten ideoiden suhteen.

Lepojevic arvostaa Fingersoftilla työn autonomiaa.

”Yleisellä tasolla työskentelykulttuurimme on itsenäinen. Luotamme, että työntekijämme ovat oman alansa asiantuntijoita ja pystyvät tekemään päätöksiä, jotka hyödyttävät projekteja ja yritystämme. Heiltä odotetaan oma-aloitteisuutta ja hallintaa omasta työstään. Painotamme luottamuksen, kunnioituksen ja vastuullisuuden tärkeyttä”, Yrttiaho kertoo.

Ovatko työn itsenäinen luonne ja luottamus korostuneita piirteitä pelialalla vai ovatko ne pikemminkin tyypillisiä suomalaisessa työelämässä? Todennäköisesti kyseessä on yhdistelmä suomalaisen työelämän yleisiä trendejä ja pelialan vapautta.

”Yksi todella erilainen asia Serbiaan verrattuna on se, kuinka hiljaista työpaikalla on. Olihan se aluksi outoa, mutta olen oppinut pitämään siitä”, Lepojevic toteaa.

Suuri yleisö auttaa rekrytoinnissa

Fingersoftin Hill Climb Racing ‑pelillä on valtava, yli kahden miljardin latauksen yleisö. Tämä luo vankan pohjan avoimien työpaikkojen mainostamiselle maailmanlaajuisesti.

”Rekrytointiamme helpottaa peliemme suuri yleisö, sillä ne ovat tunnettuja kaikkialla maailmassa. Osallistumme pelialan rekrytointitapahtumiin, kuten Games Jobs Fairiin, ja käytämme myös muita pelialan rekrytointialustoja sekä somea lahjakkuuksien tavoittamiseksi”, Yrttiaho selittää.

Hän uskoo, että Fingersoft jatkaa sekä kotimaisten että kansainvälisten lahjakkuuksien ja opiskelijoiden rekrytointia. Uusien tulokkaiden huomioimisella on suuri vaikutus hyvien kykyjen pitämiseen yrityksessä.

”Jatkossa haluaisin ottaa meillä käyttöön Buddy-ohjelman ulkomailta rekrytoitaessa. Tietysti tarjoamme edelleen samanlaisen integraatiopaketin: maksetut lennot, kalustetun asunnon löytäminen ensimmäisiksi kuukausiksi, vuokratuki ensimmäisille kuukausille, täysi tuki maahan muuttamiseen liittyvien asioiden hoitamiseksi ja suomen kielen kurssit.”

Yrttiahon mukaan paras neuvo kansainvälisessä rekrytoinnissa onnistumiselle on tukea uusia kansainvälisiä työntekijöitä kaikessa byrokratiassa ja uuteen maahan kotoutumisessa.

”Kun uusi työntekijä saa apua, hän voi keskittyä paremmin työhönsä ja tuntea olonsa turvalliseksi. Järjestämme suomen kielen opetusta sen oppimisesta kiinnostuneille ulkomaalaisille työntekijöillemme. Uskomme, että suomen kielen oppiminen auttaa kotoutumisessa. Opettaja käy toimistollamme kerran viikossa, ja työntekijämme voivat käyttää työaikaansa suomen kielen opiskeluun. Järjestämme myös epävirallisia tapahtumia, joihin puolisot ovat tervetulleita löytämään uusia ystäviä ja kontakteja.”

Elämää Oulussa ulkomaalaisena

Päivittäisten rutiinien muodostamisen myötä Aleksandar Lepojevic kokee sopeutuneensa hyvin elämään Oulussa. Hän pitää upeana asiana kaupungin muuttumista vuodenaikojen mukaan.

”Oulussa asumisen hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti luonto, mutta myös todella mukavat ihmiset ja pyöräilykulttuuri. Haasteeksi puolestaan koen marraskuun ja joulukuun pimeän ajanjakson, joka voi olla vaikea Kaakkois-Euroopasta tulleelle. Oikean auringonvalon vähäisyys tuntuu silloin joskus raskaalta.”

”Mielestäni Oulun hienous piilee siinä, että se on juuri sopivan kaupungistunut. Olit missä päin kaupunkia tahansa, luontoon on aina lyhyt matka. Silti kaupungista löytyy kaikkea, mitä kaupungilta voi odottaa. 99 prosenttia ihmisistä puhuu englantia, mikä on mahtavaa varsinkin aluksi.”

Oulussa on paljon kulttuuri- ja taidetapahtumia, joista hän nauttii erityisesti.

”Käyn taidemuseossa melko säännöllisesti ja vierailen myös pienemmissä gallerioissa aina näyttelyiden vaihtuessa.”

Yhteisöön kuuluminen on tärkeää kotoutuessa.

”Oulussa on hyvä kansainvälinen yhteisö, mutta se voi vaikuttaa hajanaiselta. Toivoisin, että yhteisö tiivistyisi. Sen vuoksi on hienoa, että on olemassa International House Oulun kaltainen toimija. Olen käynyt muutamissa tapahtumissa, ja ne ovat olleet hauskoja. Ihmiset vaikuttavat siellä avoimilta keskusteluille.”