Älykäs kampus ei tarkoita pelkästään uutta rakennusta – Oululla hyvät lähtökohdat kilpailuetuun

Älykampus ei tarkoita pelkästään uusia rakennuksia tai näyttävää teknologiaa. Se on uusi tapa nähdä kiinteistö alustana, joka tuottaa arvoa käyttäjille, omistajille ja lopulta koko yhteiskunnalle.

Vanhojenkin koulujen, kampusten, teollisuusrakennusten ja toimistojen sisällä piilee mahdollisuus, kun data, digitaalisuus ja käyttäjälähtöinen kehittäminen valjastetaan palvelemaan ihmisten arkea.

”Jos Oulu ja Suomi etsivät seuraavaa kilpailuetuaan, uusia tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöjä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Oululla on tähän poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat: vahva teknologia-, tutkimus-, koulutus- ja yritysosaaminen sekä kyky tehdä yhteistyötä yli organisaatiorajojen”, toteaa kiinteistökehityksen asiantuntija, insinööri Tapio Koivukangas.

Äly syntyy käyttäjän arjessa

Suurin haaste tällaisten rakennuskokonaisuuksien tekemisessä ei ole teknologia, vaan se, että käyttäjän tarpeet ja digitaalisuus huomioidaan liian myöhään.

”Liian moni hanke suunnitellaan edelleen rakennuksen ja ylläpidon ehdoilla, vaikka todellinen arvo syntyy siitä, että ihmiset löytävät tilat helposti, sisäolosuhteet pysyvät hyvinä ja rakennus mukautuu muuttuviin tarpeisiin ilman raskaita muutoksia”, Koivukangas toteaa.

Hänen mielestään on selvää, että jos käyttäjät otetaan mukaan jo suunnittelun alussa, syntyy ympäristö, jossa äly näkyy sujuvampana arkena, parempana käyttäjäkokemuksena ja liiketoimintaa tukevina ratkaisuina – eikä vain teknisinä järjestelminä.

Terve rakennus hyödyttää kaikkia

Uuden teknologian käyttöönotto vaikuttaa paljon seiniä pidemmälle. Terveet ja toimivat tilat parantavat jaksamista, oppimista, työn sujuvuutta ja asiakaskokemusta sekä vähentävät sairauspoissaoloja.

”Kun miljoonat ihmiset käyttävät rakennuksia päivittäin, pienetkin parannukset sisäolosuhteissa, palveluissa ja tilojen käytettävyydessä voivat kertautua merkittäväksi inhimilliseksi ja taloudelliseksi hyödyksi.”

Yksi data, monta hyötyä

Älykampuksen keskeinen ajatus on yksinkertainen: dataa ei kerätä vain yhtä käyttötarkoitusta varten, vaan sama tieto voi palvella montaa tarkoitusta. Käyttöaste-, olosuhde- ja energiadata voivat yhtä aikaa tukea esimerkiksi ylläpitoa, energiatehokkuutta, käyttäjäpalveluja, tilasuunnittelua ja päätöksentekoa.

”Tällä hetkellä rakennuksia katsotaan usein kapeasti ylläpidon kannalta: mitä pitää korjata, milloin huolto tehdään ja paljonko energiaa kuluu sekä ensisijaisesti, paljonko muutokset tulevat maksamaan”, Koivukangas sanoo.

”Se on tärkeää, mutta ei riitä. Strateginen kysymys on, miten kiinteistö tuo lisäarvoa loppukäyttäjille, asiakkaille ja toimijoille – ja miten rakennuksesta tulee digitaalinen alusta, jonka päälle voidaan kehittää uusia palveluja, tehostaa toimintaa ja synnyttää uutta arvoa.”

”Siksi digitaalinen perustus tulee suunnitella yhtä huolellisesti kuin betoniperustus. Avoimet rajapinnat, yhteiset tietomallit ja tietoturva mahdollistavat sen, että rakennusta voidaan kehittää vaiheittain kustannustehokkaasti ilman jatkuvia rakenteellisia muutoksia”, hän lisää.

Korjausrakentaminen on suurin mahdollisuus

Älykampus ei kuitenkaan edellytä uutta rakennusta. Suurin mahdollisuus löytyy olemassa olevasta rakennuskannasta, jonka energiatehokkuutta, käyttäjäkokemusta ja muuntojoustavuutta voidaan parantaa datan ja digitaalisuuden avulla.

”Tämä on ajankohtaista myös Euroopassa: valtaosa rakennuksista on rakennettu ennen vuotta 2001, ja ne ovat käytössä vielä vuosikymmeniä. Kun korjausrakentamiseen yhdistetään käyttäjälähtöisyys ja digitaalinen arkkitehtuuri, vaikutukset näkyvät kilpailukyvyssä, hyvinvoinnissa ja päästövähennyksissä. Rakennukset aiheuttavat noin 40 prosenttia EU:n energiankulutuksesta, joten olemassa olevan rakennuskannan kehittäminen on myös ilmasto- ja kilpailukykykysymys.”

Oulun mahdollisuus näyttää suuntaa

Tapio Koivukangas painottaa, ettei älykampus ole vain yksittäinen hanke, vaan uusi tapa johtaa kiinteistöjä datalla, kehittää palveluja ja rakentaa terveellisempiä, vetovoimaisempia ja tuottavampia ympäristöjä.

”Koska Oulu tunnetaan teknologiasta, niin uskon, että seuraava kilpailuetu voi syntyä siitä, miten teknologia tuodaan ihmisten arkeen ja olemassa oleviin rakennuksiin, jos sitä vain ymmärretään hyödyntää”, hän sanoo.

”Se luo myös uusia työpaikkoja, osaamista ja toimintamalleja. Tarvitaan osaamista, jossa yhdistyvät kiinteistöt, data, tekoäly, käyttäjäkokemus ja liiketoiminta. Kun rakennuksia tarkastellaan seinien sijaan ihmisten hyvinvoinnin, palvelujen ja skaalautuvan arvon näkökulmasta, vaikutukset näkyvät sekä organisaatioiden tuloksissa että koko Suomen kilpailukyvyssä.”