Sirpa Tarkkinen: Hyvä keskustelu on ymmärtämistä, mutta ei vain yksimielisyyttä

Sirpa Tarkkinen on toimittaja Oulun kaupungin viestinnässä. Kuva: Sanna Krook

Näkökulma

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Toimittaja Sirpa Tarkkinen pohtii näkökulmakirjoituksessaan suomalaista keskustelukulttuuria. ”Mikäli halutaan päästä dialogiin, keskustelun lähtökohta ei pääsääntöisesti voi olla voittaminen”, Tarkkinen kirjoittaa.

Kirjoitan tätä presidentti Martti Ahtisaaren hautajaispäivänä, jota Yleisradiomme lähettää suorana. Ahtisaari oli diplomatian ja dialogin ammattilainen.

Keskustelu on rauhantyötä, rauha alkaa neuvottelupöydästä ja viisaista neuvottelutaidoista. Keskustelukulttuuria kehittävä Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Evwaraye luonnehti kaupungin työntekijöiden koulutuksessa näin:

”Erätauko-dialogiin ei ole ensisijaisesti tarkoitus etsiä erimielisiä ihmisiä ja saattaa heitä saman pöydän ääreen keskustelemaan heitä eniten jakavista asioista. Tämän sijaan tarkoitus on edistää laajalti dialogia eri todellisuuksissa elävien kesken. Pohditaan sitä, keitä keskusteltavat aiheet koskettavat, millä tavoin ja ketkä eivät tule kuulluiksi. Dialogissa pyritään rakentamaan syvempää ymmärrystä, mutta ei yksimielisyyttä. Parhaimmillaan dialogi tarjoaa juuri sitä sekä uusia oivalluksia.”

Ja tässä, näin luulen, on valtava määrä oppimista konsensushakuisille suomalaisille.

Perinteisesti suomalaiset ovat arvostaneet kuuntelemista, eivät suunapäänä olemista. Ulkomaalaistaustaiset kieltenopettajat tietävät tämän: vastausta yksinkertaisempaankin kysymykseen saa hiljaisuuden vallitessa tosissaan penätä.

Havahdun usein miettimään, onko suomalainen keskustelukulttuuri sittenkään sen asiattomampaa kuin missään muuallakaan.

Ylen tavoite kehittää keskustelukulttuuria on herättänyt mielenkiintoa myös muissa yleisradioyhtiöissä Euroopassa. Ylen keskustelufestivaalien pyrkimys on, että ne ovat aidosti avoimia kaikille, toisin sanoen keskustelu ei kuulu vain hyvinkoulutetuille asiantuntijoille.

Tuloksia on syntynyt. Suomalaisista nuorista miehistä 10 prosenttia muutti käyttäytymistään ja se oli Ylen mukaan selvää seurausta sen #miestenvuoro-somekampanjasta.

Havahdun usein miettimään, onko suomalainen keskustelukulttuuri sittenkään sen asiattomampaa kuin missään muuallakaan. Esimerkiksi Espanjassa television vaalikeskustelut saisivat keskeyttämisestä häiriintyvät suomalaiset pois tolaltaan. Venäläisestä keskustelukulttuurista olen ymmärtänyt, että jos jää odottamaan puheenvuoroaan, sen menettää. Oma tila pitää osata ottaa. Eteläeurooppalaisten medioiden somekommentointi on usein huomattavasti kärkevämpää kuin meillä.

Mikäli halutaan päästä dialogiin, keskustelun lähtökohta ei pääsääntöisesti voi olla voittaminen. Keskustelukulttuurin tärkeimpiä välineitä on peili, mutta kuten Yleltäkin muistutettiin, poliittinen keskustelu heijastaa muuta suomalaista keskustelua.

Ennen hautajaislähetystä kuuntelin Pekka Sauria Ruben Stillerin radio-ohjelmassa. Toimittajataustainen Sauri muistutti, että elämme somen suhteen negatiivisuusharhassa. Tämä alleviivasi myös omaa myönteistä somekokemustani. Twitterin eli X:n jätin. En räyhäkkään keskustelun vaan vuorovaikutuksen puutteen takia.