Perhehoidossa jokainen on kotonaan
Kingcharlesinspanieli Peppi saa Marjatta Tikkaselta runsaasti huomiota ja rapsutuksia – ja on innokas ulkoilukaveri. Kuva: Teija Soini
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Viihtyisässä tupakeittiössä istuvat kahvilla Marjatta Tikkanen ja Martta, joka on perhehoidossa Lepistöillä silloin tällöin. Huoneesta lähtee ovet kolmeen huoneeseen.
Perhehoidossa asiakas asuu hoitajansa kodissa. Perhehoito on tapa hoitaa esimerkiksi omaishoidettavia ikäihmisiä, kun puolisolla on omaishoidon vapaa. Perhehoito voi tarjota myös pysyvämmän kodin. Lepistön perhehoidon ensimmäinen pysyvä asukas on Marjatta Tikkanen. Tikkasen puoliso joutui sairaalahoitoon viime kesänä ja menehtyi syksyllä. Omaiset toivoivat, että Tikkanen voisi jäädä asumaan perhehoitoon.
”Viihdyn hyvin täällä”, Tikkanen kertoo.
Päiväkahvin lomassa Leena-Kaisa Lepistö on lukenut naisille Apu-lehdestä vitsipalstaa. Eniten naurua kirvoitti vitsi, jossa ukki kysyi pieneltä Johannekselta, mikä pojasta tulee isona.
”Johannes vastaa ukilleen, että minusta tulee samanlainen utelias äijänkäppänä kuin sinusta”, Lepistö toistaa vitsin. Ja jälleen kaikkia naurattaa.
Sairaanhoitajaksi kouluttautunut Lepistö lähti perhehoitovalmennukseen, sillä toivoi, että perhehoitajana hän voisi antaa asiakkaille enemmän aikaa ja yksilöllisempää hoitoa kuin sairaanhoitajana esimerkiksi tehostetussa palvelukodissa. Toive toteutui. Työ on sitovaa, erityisesti jos hoidossa on pitkäaikaisia asiakkaita. Lepistö on huomannut toisten perhehoitajien kanssa keskustellessaan, että työtä tehdään sydämellä.
”Jos tarvitsen itse joskus hoitoa, haluaisin hoitopaikan olevan juuri perhehoidossa.”
Perhehoidossa asukkaan täytyy selvitä yö ilman säännöllistä apua. Eli esimerkiksi vessakäyntien pitää onnistua yksin eikä öisin voi olla kuljeskelua toisten huoneisiin tai ulos.
Arjen rutiineissa huomioidaan jokaisen omat tavat ja rytmi. Se onnistuu hyvin, sillä Lepistön perhehoidossa asuu enimmillään vain neljä asukasta.
Päivärytmi pitää arjen kasassa
Aamulla asukkaat heräävät, kun uni loppuu. Lepistö kattaa aamiaisen kahdeksan aikoihin, ja aamupalalle voi hipsutella halutessaan yöpuku päällä. Aamun ensimmäiset tunnit jutellaan hiljempaa, jotta aamu-uniset saavat nukkua pidempään.
Aamiaisen jälkeen on pesun vuoro. Iltaunisimmat suosivat aamusaunaa. Lepistö auttaa asukkaita tarpeiden mukaan. Ennen lounasta on yhteinen jumppatuokio, jolla pidetään yllä toimintakykyä. Sen jälkeen on levyraadin tai lauluhetken vuoro.
”Elämänhistorian tunteminen on tärkeää. Osaan ehdottaa jotakin, jos mieleen ei tule lempikappaleita.”
Lounaan jälkeen asukkaat usein levähtävät hetken. Päiväkahvin jälkeen vuorossa on ulkoilua, lehtien lukua tai yhteisiä pelihetkiä. Lautapelejä jatketaan usein vielä päivällisen jälkeen, jolloin niiden ääressä saattaa hurahtaa useampi tunti.
Iltapala on puoli kahdeksan aikoihin, mutta valvoa voi itselle sopivaan aikaan asti. Osa asukkaista haluaa katsoa kymmeneltä uutiset. Tuolloin uutiset kuunnellaan hiljaisemmalla, jotta illantorkut eivät häiriinny.
Päiväkahvit on juotu ja Lepistöjen kotiin vievän välioven takaa kuuluu rapinaa. Lepistö avaa oven, ja keittiöön syöksähtää kingcharlesinspanieli Peppi.
”Sesse, tule tänne”, kutsuu Tikkanen ja ojentaa kättään.
Peppi käy tervehtimässä vuorotellen kaikki ja syöksyy sitten ulko-ovelle.
”Lähdetäänkö ulos”, ehdottaa Lepistö. Hän auttaa sitten Tikkaselle ulkovaatteet ja siirtää hänet pyörätuoliin. Peppi odottaa lähtövalmiina ovella.
Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Mun Aino -lehdessä 18.11.2021.