Kaupungin sydämen syke kuuluu torilla, sanoo viestintäjohtaja Harriet Urponen. Kuvat: Harri Tarvainen & Harriet Urponen
Päätoimittaja Harriet Urponen: Elävä tori on viesti
Mitä enemmän vietämme aikaa verkossa, sitä arvokkaammiksi muuttuvat torit ja paikat, joissa ihmiset kohtaavat kasvokkain, huomauttaa viestintäjohtaja Harriet Urponen.
Yksi kesään liittyvä haaveeni on vuodesta toiseen sama. Että pääsen torille ostamaan tuoreita mansikoita, nauttimaan jäätelön tai kupillisen kahvia ja katsomaan ympärilleni ilman kiirettä. Siinä on jotakin erityistä, kun ihmiset tulevat vastaan ja he ovat hyvällä mielellä.
Tänä kesänä Oulun tori on tuntunut elävän aivan omaa elämäänsä. Torikahvilat ovat täynnä, jäätelöä saa jonottaa, ihmiset pysähtyvät juttelemaan toistensa kanssa ja torikojuissa näyttää kauppa käyvän. Toripolliisi saa paljon huomiota. Uskon, että se nauttii, kun sitä halataan, suukotellaan ja sen ympärillä otetaan kuvia. Torilla viihtyvät yhtä lailla oululaiset kuin matkailijatkin. Siellä syntyy kohtaamisia, joita ei aina ole suunniteltu etukäteen.
Iloitsen siitä, että niin monet ovat myös astuneet sisään Kauppahalliin. Siellä ihmiset kävelevät ostoskoriensa kanssa ja ostavat tuoretta kalaa tai suklaata. Kahvi tuoksuu ja elävä äänimaailma tuo mieleen jotakin menneestä ajasta.
Oulun torin tarina on erityinen, ja siinä on riittänyt jännittäviä vaiheita. Jotenkin tuntuu, että nyt Oulun tori on saanut uuden mahdollisuuden. Se elää uutta elämää.
Ihan vain kävellessäni siellä voin todeta, että torilla on minulle vahva viesti. Ihmiset kokevat sen omakseen. Tori kertoo myös yrittäjyydestä, sisusta ja sinnikkyydestä. Elävä tori viestii ilman ainuttakaan tiedotetta tai mainoskampanjaa, että Oulussa on hyvä elää.
"Uskon, että Toripolliisi nauttii, kun sitä halataan, suukotellaan ja sen ympärillä otetaan kuvia", Harriet Urponen sanoo ja näyttää mallia.
Oulun torin vahvuus on myös sen ainutlaatuinen ympäristö. Vesi on aivan vieressä. Harvassa kaupungissa tori, meri ja jokisuisto kohtaavat näin luontevasti. Kun torin laidalta katsoo merelle päin kohti ravintolalaivoja ymmärtää, miksi niin moni vierailija pysähtyy juuri tähän.
Torin ympärillä on myös paljon muuta kuin kauppaa ja kahvittelua. Muutaman askeleen päässä sijaitsee keskustakirjasto Saari, jota voi rinta rottingilla kutsua oululaisen sivistyksen ja yhteisöllisyyden sydämeksi. Sen yhteydessä toimiva Lastenkulttuurikeskus Kotilo muistuttaa siitä, että elävää kaupunkia rakennetaan myös lasten näkökulmasta.
Tori on ollut kaupunkien sydän jo vuosisatojen ajan. Siellä on vaihdettu tavaroita, uutisia, mielipiteitä ja kuulumisia. Digitaalisessa maailmassa sen merkitys ei ole vähentynyt. Ehkä päinvastoin! Mitä enemmän vietämme aikaa verkossa, sitä arvokkaammiksi muuttuvat torit ja paikat, joissa ihmiset kohtaavat kasvokkain.
Juuri siksi torin vilkkaus ilahduttaa. Se kertoo siitä, että yhteinen kaupunkitila voi edelleen tehdä tehtävänsä. Että erilaiset ihmiset haluavat tavata myös kasvotusten ja että kaupungissa on sykettä.
Ja ehkä juuri siksi palaan torille kerta toisensa jälkeen. Mansikoiden, jäätelön ja kahvin vuoksi ja ennen kaikkea siksi, että siellä voi nähdä, miltä elävä kaupunki näyttää. Kun tori elää, kaupunki kertoo itsestään parhaalla mahdollisella tavalla.