Oulun torin uusi aika alkaa, kun työmaakausi on vihdoin ohi
Kaupungininsinööri Eelis Rankka (vas.) ja suunnittelupäällikkö Sami Hietakangas Oulun kaupungilta ja Oulun Liikekeskuksen toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi kokoontuivat torille keskustelemaan torin uudesta elämästä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kauppatorilla on alkanut pitkään odotettu kesä. Viimeisetkin torihotellin työmaa-aidat puretaan lähiviikkoina, ja mittavan remontin läpikäynyt torialue pääsee täyteen kukoistukseensa, kun uusittuun laituriin tulevat ravintolalaivat, sauna ja risteilyveneet.
”On vaikea edes sanoa, miltä tuntuu, koska tuntuu niin hyvältä. Onhan tämä aivan upea”, sanoo Oulun Liikekeskuksen toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi katsellessaan väkeä kuhisevalle Oulun kauppatorille aurinkoisena alkukesän päivänä.
Tätä hän ja muutkin oululaiset ovat odottaneet kauan: torialueen vuosia kestänyt työmaakausi alkaa vihdoin olla kokonaan ohi.
”Kauppatorialue on kaupungille aina paljon merkittävämpi kuin pelkästään fyysinen ympäristö. Kun joku vaikka miettii, sijoittaisiko Ouluun, hänet viedään torille, koska sieltä saa sen fiiliksen, että onko täällä oikeasti elämää ja ihmisiä ja miltä täällä näyttää. Nyt on kaupunki Oulussa panostanut torialueeseen niin, että oksat pois. Tämä on laitettu tulevaisuuskuntoon seuraaville vuosikymmenille”, Vuotovesi ylistää.
Torinrannan uusi laituri odottaa vielä hetken ravintolalaivoja ja muita toimijoita. Torihotellin ja tapahtumatila Tarkastamon toiminta alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa.
Kauppahallin vieressä avataan 26. kesäkuuta ravintola- ja tapahtumatila Tarkastamo terasseineen ja 2. heinäkuuta Scandic Go -torihotelli, ja jo juhannuksesta alkaen torinrannan uusille laituripaikoille alkaa tulla ravintolaivoja ja muita merellisiä palveluita. Viime viikolla siirrettiin myös neljä aittaa entisille paikoilleen aittatorille vuosien työmaaevakon jälkeen.
Kunnallistekniikka kuntoon
Jo aiemmin kaupunki sai valmiiksi torin kunnallistekniikan eli vesijohtojen, viemäröinnin, sähköjen ja valaistuksen uusimisen sekä uuden laiturin. Torimyyjille on nyt huomattavasti entistä paremmat olosuhteet, ja samalla koko torialueen viihtyisyys on kasvanut ja esteettömyys parantunut.
”Entinen esiintymislava purettiin pois, jolloin saatiin torille pikkuisen enemmän tilaa. Myyntipaikkojen määrä ei kasvanut, mutta niille saatiin lisää väljyyttä. Ruokapaikat tarvitsevat tilaa aika paljon”, suunnittelupäällikkö Sami Hietakangas Oulun kaupungilta huomauttaa.
”Infra mahdollistaa sen, että ruokapaikkoja on entistä enemmän, kun vettä ja sähköä on riittävästi saatavilla”, kaupungininsinööri Eelis Rankka lisää. Ennen torimyyjät joutuivat pahimmillaan kantamaan ämpärillä vettä myyntipisteilleen, ja vanhat kaivot täyttyivät rankkasateella nopeasti.
”Täällähän oli myös pintavetoina kaikennäköisiä kaapeleita, jotka on nyt saatu pois”, Hietakangas sanoo.
Oulun kauppatorin myyntipaikat vuokrataan pääosin vuodeksi kerrallaan.
Vuotoveden mukaan kunnallistekniikan parantaminen on perusta, jonka vuoksi tori tulee olemaan jatkuvasti täynnä myyjiä – haastatteluhetkellä torilla on 33 toimijaa. Remontin ansiosta myös torin ympärivuotinen käyttö helpottuu huomattavasti, vaikka tekojäätä ei ainakaan vielä tässä vaiheessa kustannussyistä torille tullut.
Torin myyntipaikat vuokrataan vuodeksi kerrallaan lukuun ottamatta muutamia lyhytvuokrattavia päiväpaikkoja. Vuotovesi sanookin, että torin toiminta ja paikkojen jako suunnitellaan käytännössä joka vuosi uudestaan.
”Käymme aina toimijoiden kanssa keskustelut, minkäkokoista tilaa he tarvitsevat ja miten haluavat kehittää toimintaansa.”
Tori on tapahtuma
Oulussa noudatetaan periaatetta, että toria ei tyhjennetä kauppiaista tapahtumien tieltä. Pienille tapahtumille on nyt tilaa Ahtisaaren aukiolla, josta siirrettiin kaksi aittaa takaisin aittatorille. Isommille tapahtumille saadaan tarvittaessa tilaa myös pysäköintialueelta, ja kaikkein suurimmille tapahtumille, esimerkiksi kansainvälisille suurmarkkinoille tai poikkeuksellisille suurtapahtumille, myös torin lähialueilta, kuten Rantakadulta.
”Meillä on näkemys, että tori on itsessään tapahtuma”, Vuotovesi sanoo.
Linjauksella tuetaan kauppiaiden elinkeinoa, joka on kieltämättä ollut työmaakaudella koetuksella, etenkin laituriremontin ja kulkureittien sulkemisen suurimmiksi kärsijöiksi joutuneiden aittatorin käsityöläisyrittäjien osalta. Hyvässä yhteistyössä sujuneen suunnittelun ja aikataulutuksen ansiosta toria ei missään vaiheessa tarvinnut sulkea kokonaan.
”Yrittäjiä on tosi hyvin kuultu prosessin aikana. Minun tiedossani ei ole yhtään toimijaa, joka olisi näiden remonttien takia lopettanut toimintansa”, Vuotovesi sanoo.
Viime syksynä valmistunut hirsiarkkulaituri on ihastuttanut kaupunkilaisia.
Asiakkaille näkyvin muutos torialueella on Kaarlenväylän ja Kiikelinsillan väliselle alueelle rakennettu hirsiarkkulaituri, joka valmistui viime vuoden lopulla. Uudesta rantabulevardista on tullut lähes poikkeuksetta kiitosta kaupunkilaisilta. Vuotoveden kokemuksen mukaan laituri on oikea ”kehumagneetti”, josta hän ei ole kuullut ainuttakaan huonoa sanaa.
”Meillähän oli aika karmea tilanne vanhan laiturin kanssa, kun se meinasi lahota käsiin. Meidän piti jo melkein laittaa se käyttökieltoon”, Hietakangas paljastaa.
Rankan mukaan uudesta laiturista on tullut erittäin positiivisia viestejä myös yrittäjiltä, joille se avaa uutta ja kaivattua liiketoimintaa meren äärellä.
Alukset tulossa
Laiturialueen uusi elämä onkin nyt vasta kunnolla alkamassa, kun sen yhteyteen rakennetuilla aluspaikoilla alkaa tapahtua. Ensimmäiset kelluvat toimijat ilmestyvät laituriin tällä tietoa juhannuksena. Tulossa on ensi vaiheessa kaksi ravintolalaivaa, kelluva sauna sekä risteily- ja taksiveneitä.
Torinrantaan ruopattiin ja rakennettiin kuusi vesi-, viemäröinti- ja sähköinfralla varustettua kiinnittymispaikkaa vuokrattavaksi aluksia varten. Pari paikkaa on jäämässä vielä ensimmäisenä kesänä vapaaksi, mutta Rankan mukaan kiinnostus on ollut hyvällä tasolla.
Hotellityömaan ja laituriremontin puristukseen pitkäksi aikaa joutunut aittatori pääsee vihdoin palaamaan normaaliin aikaan.
Vuotovesi on innoissaan myös aittatorin uusista mahdollisuuksista.
”Sitä odotan seuraavaksi, että mitä kaikkea me sinne saamme kehitettyä nyt, kun näemme alueen valmiina”, Vuotovesi sanoo ja huomauttaa, että ennen satamavarastoina toimineet aitat, joista vanhimmat 1700-luvulta, ovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä ja tuovat Ouluun historiallista kerrostumaa.
Rankka näkee asian samoin ja pohtii, voisiko aittatoria tuoda tulevaisuudessa vielä näkyvämmin esiin, kun aittojen siirtämisestä on nyt kokemusta.
Hietakangaskin sanoo harmitelleensa, että aittatori on jäänyt viime vuosina piiloon ja syrjään. Nyt alueen suunnittelun lähtökohtana oli yhdistää entistä paremmin tori, aitat sekä laiturialue yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, kaupunkilaisten ja turistien viihtyisäksi oleskelupaikaksi. Samaa ajatusta tukee Rantakadun muuttaminen pihakaduksi jälleen kesän ajaksi.
”Kun Kauppurienkatua pitkin tullaan alas toria kohti, merinäkymä avautuu jo kaukaa, kun matalammat alukset on sijoitettu keskelle. Torilta voidaan ostaa ruokaa ja mennä vaikka laiturin nojailupöytään syömään ja katselemaan merelle päin”, Hietakangas visioi.
Sami Hietakangas (vas.) kertoo, että torialueen suunnittelun lähtökohtana oli sitoa yhteen torin, laiturin ja aittatorin toimintoja.
Vaikka torialue on tällä erää valmis, Ympäristötalolla ja muillakin tahoilla mietitään jo tulevaisuuden näkymiä.
Niitä on hahmoteltu juuri hyväksytyssä Oulun keskustavisiossa sekä Liikekeskuksen Toivotun tulevaisuuden kaupunkikeskusta -hankkeessa, samoin Vänmanninsaareen Terwa Towerin yhteydessä rakennettavan Meritorin suunnitelmissa.
Yksi esillä ollut ajatus on laajentaa torinrannan laiturimiljöötä kirjaston kautta Radisson-hotellin taakse kohti suistoaluetta.
”Siellä vesialue on sen verran matalampi eikä veneväylää mene, joten sinne ei välttämättä isompaa kalustoa saada, mutta muunlaista vesiaktiviteettia sinne voidaan suunnitella. Tässä meillä on nyt komea malli laiturista, samankaltaista rantaa on mahdollista tehdä eteenpäin ja jatkaa tätä teemaa”, Rankka sanoo ja toteaa, että yrittäjillä on paras näkemys siitä, minkälaista liiketoimintaa alueella voisi olla. Suppailun ja melonnan kasvanut suosio voi antaa osviittaa siitä.
”Kaupunki toimii mahdollistajana. Meidän täytyy herkällä korvalla kuunnella, mitä halutaan”, Hietakangas sanoo.
”Tämä on vielä visioasteella, mutta tarkoitus on joka tapauksessa käynnistää tarkemmat kehittämissuunnitelmat, joilla saadaan rantaa aktivoitua suiston suuntaan”, Rankka kertoo.
Samalla pohdittavaksi tulee nykyisen pysäköintialueen eli Autorannan tulevaisuus: se on ainoa suunta, johon toria on mahdollista laajentaa. Rankka huomauttaa, että tontti on sijaintinsa vuoksi erittäin arvokas, joten sen käyttöä on syytä miettiä tarkkaan.
Oulun Liikekeskuksen Toivotun tulevaisuuden kaupunkikeskusta -hankkeessa Autorannan paikalle visioitiin esimerkinomaisesti ympärivuotista maauimalaa.
”Kaupunkiin tarvitaan vetovoimakohteita, joihin voi tulla viettämään aikaa. Tuo on vain yksi mahdollisuus, mutta sehän on ihan paraatipaikka Oulun keskustassa. Sen kehittäminen ei missään nimessä poissulje autopaikkoja. Kyllä me pystymme rakentamiseen yhdistämään pysäköintipaikat”, Vuotovesi sanoo.
Rankka on samaa mieltä ja korostaa, että Oulun kaupunkisuunnittelun lähtökohta on se, että keskusta on saavutettavissa monipuolisesti eri kulkumuodoilla.
”Me haluamme, että tänne pääsee hyvin niin pyörällä, autolla, bussilla tai miksei veneelläkin nyt.”
