Oulun taidemuseon vuosi alkaa merenkulkua käsittelevällä näyttelyllä – keskiössä kaipuu ja muistot
Oulun taidemuseon alakerran saleissa on esillä Jaakko Niemelän Praakk-näyttely 10.1.–26.5. Osakuva Nostalghia.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun taidemuseossa on nähtävillä 10. tammikuuta alkaen kuvataiteilija Jaakko Niemelän Praakk-näyttely, joka pohjaa taiteilijan omakohtaisiin kokemuksiin muistoista ja menetyksistä.
Hylky on laivan, veneen, ruuhen tai muun vesikulkuneuvon usein purjehduskelvottomaksi rikkoontunut jäännös. Praakk on raumankielen vastine sanalle hylky.
Kuvataiteilija Jaakko Niemelälle (s. 1959 Rauma) hylky on eletyn elämän symboli. Se kantaa mukanaan muistoja ja samalla se hajoaa ja murtuu pois. Meri, laivat ja merenkulku ovat olleet taiteilijalle tärkeitä jo lapsuudesta saakka. Niiden syvempi tarkastelu alkoi kuitenkin vasta vuonna 2012 taiteilijan Nostalgia-tutkimusprojektissa, jossa Niemelä halusi tutustua jo edesmenneeseen merikapteeni-isäänsä paremmin.
”Olen merikapteenin poika. Isäni oli paljon merillä ollessani pieni. Tämän takia en ehtinyt kovin hyvin tutustua häneen. Kun isä työuransa loputtua tuli kotiin, hän sairastui melko pian dementiaan ja menetti puhekykynsä. Isä kuoli vuonna 1985 ollessani 26-vuotias. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että isäni poissaolo ja kuolema ovat vaikuttaneet elämääni suuresti”, Niemelä kertoo.
Yksilöstä yhteiskunnalliseen
Niemelä rakentaa tilallisia installaatioita, joissa kuljetaan valojen ja varjojen maastoissa. Taiteilijan työskentely liikkuu yksilötasolla luopumisen ja kaipauksen sekä yhteiskunnallisesti tuhoutumisen ja rappion teemoissa.
Oulun taidemuseon näyttelyyn saavutaan madalletun tilan kautta. Suuressa A-salissa on koettavissa monimediainen teoskokonaisuus, joka teemallisesti jatkuu C-salissa piirustusten ja arkistomateriaalien muodossa. Tähän näyttelyyn valmistunut, pahuutta käsittelevä Musta Moottori on rakennettu hämärään Tasku-tilaan.
Mittakaavat, valot ja varjot
Raumalla ja Helsingissä työskentelevä Jaakko Niemelä on toiminut kuvataiteilijana 1980-luvulta lähtien. Tärkeimmiksi työvälineikseen hän nimeää valot ja varjot sekä mittakaavan ja rakenteet. Tilallisten installaatioiden lisäksi Niemelä tekee muun muassa grafiikkaa sekä valo- ja videoteoksia. Hän on opiskellut kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulussa ja valon arkkitehtuuria Aalto Yliopistossa. Valtionpalkinnolla vuonna 2005 palkittu taiteilija on toteuttanut myös lukuisia julkisia teoksia.
Näyttelyn teokset ovat syntyneet Niemelän työhuoneella Rauman laivatelakalla, jossa myös rakennetaan suuri valtamerialuksia. Videoanimaatiot on tehty yhteistyössä Paula Lehtosen, Antti Laakson, Kai Kostackin, Oliver Walterin ja Martin Felken kanssa. Teosten äänimaailmoista vastaavat Verneri Pohjola, Antti Niemelä ja Alessandro Scarlatti.