Nykyajan joulussa yhdistyvät eri kansanperinteet ja kulttuurivaikutteet

Merkittävin esikuva nykyajan joulupukille on ollut Anatoliassa vaikuttanut Myran piispa Pyhä Nikolaus. Kuva: Sanna Krook

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Joulu on joulukuun lopussa vietettävä juhla, jota kristityt viettävät Jeesuksen syntymän muistoksi eri puolilla maailmaa. Varsinainen joulupäivä on 25. joulukuuta ja 26. joulukuuta on toinen joulupäivä, jonka nimi on myös tapaninpäivä. Nämä ovat Suomessa virallisia pyhäpäiviä, joiden ajankohta myös vaihtelee. Molemmat joulunpyhät osuvat viikonloppuun tänä vuonna.

Joulukuun 24. päivä on jouluaatto, joka ei ole virallinen pyhäpäivä. Käytännössä myös jouluaatosta on tullut juhlapäivä, mistä syystä se on vapaapäivä monilla työpaikoilla. Laajemman näkökulman mukaan joulunaika päättyy loppiaisena, joka on 6. tammikuuta. Loppiainen on virallinen pyhäpäivä ja samalla myös vapaapäivä.

Joulu on arkipäiväistynyt

Jouluun liittyy monia perinteitä, joista näkyviä ovat erilaiset koristeet. Koristeltu joulukuusi on näkyvä merkki julkisella paikalla. Joululauluja soitetaan paljon esimerkiksi taustamusiikkina kauppakeskuksissa jo ennen joulua, jolloin myös tiernapojat esiintyvät yleisölle. Perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät antavat toisilleen joululahjoja, tai joulupukki tuo lahjat. Jouluna syödään myös erityistä juhlaruokaa. Joulurauhan julistus esitetään Turussa jouluaattona.

Joulunpyhät ovat arkipäiväistyneet viime vuosina. Monet kaupat ovat auki joulunpyhien aikana, sillä vuonna 2016 tapahtuneen kauppojen aukioloaikojen vapautumisen myötä kaupat saavat itse valita aukioloaikansa juhlapyhinä. Joulunpyhät ovat siksi monille työpäiviä nykyisin. Kirjastot ja virastot ovat suljettuina joulunpyhien aikana.

Adventti aloittaa kirkkovuoden

Jeesus on kristityille messias eli Kristus, joten Jeesuksen syntymän muistoksi vietettävä joulu on kirkkovuoden pyhäpäivä. Joulua edeltää adventti, joka aloittaa kirkkovuoden. Adventti tarkoittaa Herran tulemisen odottamista. Neljä joulua edeltävää sunnuntaita ovat adventtisunnuntaita.

Ensimmäistä adventtisunnuntaita vietetään aikaisintaan marraskuun lopussa. Kirkon adventtisunnuntain jumalanpalveluksissa sytytetään jokaisella kerralla kynttilä, jolloin joulun mennessä on sytytetty neljä adventtikynttilää. Kirkoissa järjestetään messut jouluaattona ja joulunpyhinä, jolloin luetaan jouluevankeliumi.

Raamatun mukaan Jeesus syntyi Betlehemissä sijaitsevassa tallissa, jonne hänen vanhempiensa Marian ja Joosefin oli täytynyt majoittua. Heidän luonaan vierailivat paimenet ja myöhemmin myös itämaan tietäjät. Sitten Jeesuksen perheen täytyi paeta Egyptiin, koska Juudean kuningas Herodes piti Jeesusta uhkana vallalleen.

Joulukuussa juhlittu esikristillisellä ajalla

Eräät yleiset jouluperinteet juontavat kristinuskosta. Joululahjojen antaminen viittaa siihen, että itämaan tietäjät lahjoittivat Jeesukselle kultaa, mirhaa ja suitsukkeita. Joulupukin eräänä merkittävänä esikuvana pidetään Anatoliassa elänyttä Myran piispaa Pyhää Nikolausta.

Suomalainen joulupukki on saanut vaikutteita myös nuuttipukista, kuten kuvassa olevasta vuoden 1928 nuuttipukista. Kuva: Toivo Kaukoranta. Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto.

Pyhän Nikolauksen hahmo sekoittui Suomessa taloissa vierailevaan nuuttipukkiin, joka jakoi lahjoja kilteille lapsille ja risuja tuhmille lapsille Nuutinpäivänä eli 13. tammikuuta. Pienikokoiset tontut mielletään joulupukin apulaisiksi nykyään, mutta kansanperinteessä on esiintynyt monenlaisia tonttuja. Joulupukkia auttavista tontuista kerrottaan, että he tarkkailevat lasten käytöstä ennen joulua.

Joulupäivää juhlistetaan Jeesuksen syntymän kunniaksi. Joulukuun 25. päivää vietettiin Jeesuksen syntymäpäivänä ensimmäisen kerran 300-luvulla, minkä jälkeen ajankohta vakiintui viralliseksi juhlapäiväksi. Joulukuussa oli vietetty myös Saturnalia-juhlaa Rooman valtakunnassa jo ennen Jeesuksen syntymää. Joulu-sana tulee germaanisesta Yule-sanasta. Muinaisgermaanit viettivät talvijuhlaa nimeltä Julfest talvipäivänseisauksesta alkaen aina vuodenvaihteeseen saakka.

Suomessa vietettiin ennen vuotta 1774, Ruotsin vallan aikana, nykyisten joulunpyhien lisäksi kolmatta joulupäivää eli apostoli Johanneksen päivää 27. joulukuuta ja neljättä joulupäivää eli viattomien lasten päivää 28. joulukuuta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous otti vuonna 1999 apostoli Johanneksen päivän jälleen juhlapyhäksi. Sitä vietetään, jos se osuu sunnuntaille.