Maailman arvokkain kello on valmis – aika­kapseli taltioi elämää ja luontoa pohjoisessa

Kellon vanhalla Oravan koululla on kuhinaa perjantaina aamupäivällä, kun kyläläiset ovat kokoontuneet talkoisiin valmistelemaan lauantain Puttaan pihapiirit -tapahtumaa. Tapahtuman kohokohta on taiteilijapari Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen paikallisten asukkaiden avulla tekemän Maailman arvokkain kello -yhteisötaideteoksen paljastus.

Kellon koneistosta vastannut Oliver Kochta-Kalleinen on edellisenä päivänä käyttänyt viisi tuntia noin kolme metriä korkean, puurakenteisen kellon purkamiseen ja uudelleen kokoamiseen, kun se siirrettiin nykyisin koulumuseona toimivan koulun luokasta saliin avajaisia varten.

Hän joutuu tämän vuoden aikana tekemään sen vielä useasti. Teos on toukokuussa esillä valmistuspaikassaan Kellossa, mutta lähtee sitten kiertueelle pitkin Oulu2026-aluetta: alkukesästä Yli-Iin Kierikkiin ja keskustaan Valveelle, loppukesästä Ylikiiminkiin, syksyllä Kiiminkiin ja Oulunsaloon ja loppuvuodesta vielä Tornioon.

Oulun näyttelypaikat kytkeytyvät kansainväliseen Climate Clock -teossarjaan, yhteen kulttuuripääkaupunkivuoden tärkeimmistä taideinvestoinneista, joka avataan kokonaisuudessaan kesäkuussa.

Maailman arvokkain kello koostuu koivuvanerista rakennetusta manuaalisesta, vedettävästä kellokoneistosta, joka samalla pyörittää yläpuolellaan olevien näyttöjen videoita. Videot ovat ikään kuin kellon viisareita: tuntiviisarin esittää tunnin mittaisia kuvauksia pohjoisen luonnon vuosikierrosta, minuuttiviisari videoita paikallisista ihmisistä heille rakkaiden asioiden parissa ja sekuntiviisari ihmisten lähettämiä nopeita välähdyksiä haluamistaan hetkistä elämässään.

Teoksen videoiden kokonaiskesto on siis yli 13 tuntia, mutta äänettömiä videoita voi katsella vaikka vain pienen rauhoittavan hetken ajan, kellon raksutusta kuunnellen. Seuraavalle katselijalle kello avautuu eri kohdasta ja eri tavalla.

Katoavaa luontoa

”Kaiken kehystävät tuntiviisarin tunnit, jotka ottavat suurimman pinta-alan kellosta”, Tellervo Kalleinen sanoo. Keskeisenä teemana tunnin mittaisissa, meditatiivisissa videoissa on ilmastonmuutos ja sen vaikutus haavoittuvaiseen pohjoiseen luontoon ja lajikirjoon.

12 videon sarja pohjautuu keskusteluihin luontoasiantuntijoiden kanssa. Apuna olivat Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkijat.

Taiteilijapari järjesti projektin alussa oululaisille myös 12 hengen illalliskutsuja, joissa ideoitiin tulevan teoksen teemoja. Koko projektin kannalta oli olennaista paikallisten asukkaiden ajatusten kuuleminen.

”Yksi, mikä tuli keskusteluissa aina esiin, oli jää ja lumi. Ihmiset puhuivat tärkeänä hetkenä esimerkiksi siitä, kun jää lähtee keväällä liikkumaan joessa. Nämä tulivat aiheina mukaan näistä keskusteluista, ja etsimme tieteilijät, jotka osasivat kertoa meille lisää muutoksista lumen ja jään määrässä”, Kalleinen havainnollistaa. Haastattelut julkaistaan kesäkuussa projektin verkkosivustolla.

Maailman arvokkaimman kellon perimmäisenä ideana on mitata sitä, mikä ei ole rahalla korvattavissa. Se nostaa esimerkiksi esiin monia uhanalaisia kasvi-, eläin- ja lintulajeja.

”Täällä paikallisessa luonnossa on tosi erityistä ja leimallista merenrantaniityt. On paljon lintu- ja kasvilajeja, jotka tarvitsevat nimenomaan sen ympäristön selviytyäkseen”, Kalleinen sanoo. Videoilla taltioidaan jälkipolville esimerkiksi etelänsuosirriä, suokukkoa sekä peränmerennuokkuesikkoja.

Uhanalaisten tai ainakin kannoiltaan vähenevien lajien lisäksi mukana on esimerkiksi äkämäsääski, josta tiedetään vielä hyvin vähän.

”Äkämäsääskitutkijoita on koko maailmassa tosi vähän, tyyliin pari, ja yksi heistä on Oulun yliopistossa, Niina Kiljunen. Hän puhuu siitä, kuinka vaikeaa luonnonsuojelullisesti on sekin, että on paljon lajeja, joiden olemassaolosta emme edes tiedä.”

Arvokkaita hetkiä

Minuuttiviisarin minuutin mittaisiin videoihin on kuvattu ihmisten tärkeiksi kokemia asioita ja hetkiä arjessaan. Kalleisen mukaan niistä löytyi toistuvia teemoja, esimerkiksi rauhalliset aamukahvi- tai -teehetket sekä uiminen eri aikoina ja erilaisissa paikoissa.

”Projektin aikana tajusin, että vesistöt ovat täällä tosi rakkaita ihmisille”, Kalleinen sanoo. Samoin neljän vuodenajan merkitys pohjoiselle elämänmuodolle tuli vahvasti esiin, etenkin talven.

”Itselleni oli oivallus, että täällä talvi on niin iso osa elämää, että ihmiset ovat kehittäneet paljon erilaista hyvinvointia, joka liittyy talveen ja lumeen. Talvi on monille oikeasti ja aidosti rakas, eikä todellakaan niin, että odotetaan vain kesää. Ihmiset ovat täällä hyviä elämään luonnonkierron kanssa.”

Jotkut kuvattavat ovat osanneet määritellä itselleen arvokkaan hetkensä hyvin tarkasti, kuten laulunopettaja, jolle tärkeää on ennen laulutuntia tapahtuva kuulumisten vaihtaminen ja teen juominen, minkä hän on aikoinaan oppinut omalta laulunopettajaltaan.

Sekuntiviisari on vielä spesifimpi arjen ja juhlan taltioija: se koostuu asukkaiden itse lähettämistä sekunnin mittaisista välähdyksistä elämästään. Niissä osallistujien keski-ikä on Kalleisen mukaan nuorempi kuin pitemmissä videoissa, kun videoita on saatu paikallisista kouluista.

200 ihmisen projekti

Tellervo Kalleinen kertoo, että Maailman arvokkain kello -projektiin osallistui kaikkiaan noin 200 ihmistä, tieteentekijöistä paikallisiin asukkaisiin. Lukuun sisältyy Oravan koululla kokoontunut kahdeksan hengen asukasryhmä, joka auttoi taitelijaparia kellokoneiston suunnittelussa ja rakentamisessa ja rakenteli samalla omia kellojaan, joita on myös esillä Puttaan pihapiirit -tapahtumassa.

Kellon rakentaminen on ollut melko työläs ja paljon opettelua vaatinut projekti, mutta Oliver Kochta-Kalleinen arvelee jäävänsä ikävöimään Oravan koulua. Siellä on ollut hyvin tilaa rakennella, eikä Helsingistä hevillä löydy vastaavaa paikkaa, ainakaan edullisesti.

Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen ovat tulleet tunnetuiksi monista erilaisista yhteisöllisistä, asukkaiden kanssa toteutetuista taideprojekteista. Tellervo Kalleinen sanoo, että se on heille luonteva tapa olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa ja myös oppimisen keino.

”Se on meille koko taiteilijuuden suola ja väylä tehdä asioita, jotka tuntuvat itsestä merkityksellisiltä ja mielenkiintoisilta. Samalla tuntuu tosi mielekkäältä, että saamme mukaan ihmisiä, jotka pääsevät itse luissaan ja ytimissään kokemaan teoksen idean, kun prosessoivat omia kokemuksiaan meidän konseptimme kautta.”

Kaikki kellossa esitettävä materiaali on kuvattu vuoden 2025 aikana, ja yhteisöllisestä teoksesta on tarkoitus tulla aikakapseli, johon voidaan palata tulevaisuudessa, vaikkapa kymmenen vuoden päästä, jos ja kun kello rakennetaan johonkin uudelleen esille.

Maailman arvokkaimman kellon avajaiset Oravan koululla (Simunantie 15) lauantaina 9. toukokuuta kello 13–16. Vapaa pääsy. Lähialueelta tulevia suositellaan saapumaan pyörällä tai kävellen. Koulun pihapiiriin ei voi pysäköidä. Simunantien ja Kellontien risteyksessä on liikenteenohjaus pysäköintialueelle.