Kaikki alkoi Suomen valtion anteeksipyynnöstä – oululaisen Jaana Skytän esikoisteos vie tyttökodin menneeseen elämään

Jaana Skytän esikoiskirja Yläneen tyttökodin kokijoista on herättänyt paljon valtakunnallista huomiota. Kuva: Teija Soini

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Anneli Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Jaana Skytän kirja Yläneen tyttökodin kasvateista vie hänet Flinkkilä & Kellomäki -ohjelman vieraaksi tänään 10. syyskuuta. Siihen osallistuvat myös Skytän kirjassa esiintyvät tekijän sisko Outi Paltta sekä Eila Kotkamaa.

Kalle Haatasen ohjelmassa Yle Puheella Skyttää kuullaan 14. syyskuuta. Skyttä osallistuu myös Helsingin ja Turun kirjamessuille. 

Aiheen merkittävyydestä kertoo sekin, että Huvituksen kartanon tytöt päätyi Ylen pääuutisiin.

”Siveellisesti hairahtuneita” ei ole olemassakaan

Skyttä kertoo saaneensa runsaasti palautetta kirjan teemasta eli lasten- ja koulukotilapsuudesta sekä laitoksissa kasvaneilta henkilöiltä että lastensuojelun ammattilaisilta. 

Huvituksen kartanon tytöt sai alkunsa, kun valtiovalta pyysi vuonna 2016 anteeksi lastensuojelussa kaltoin kohdelluksi joutuneilta.

Yläneen tyttökoti perustettiin entisen Huvituksen kartanon puutarhatilan maille. Sen omisti luonnontieteilijä ja professori C.R. Sahlberg 1800-luvulla. 

Skytän kirjan tapahtumat sijoittuvat tyttökodin vaiheisiin pääosin 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Kirjassa seitsemän naista kertoo kokemuksistaan laitoksessa. Yksi heistä on Skytän sisko Outi Paltta, joka tiedusteli anteeksipyynnön jälkeen Skytältä josko hän tietäisi ketään, joka voisi tuoda hänen tarinansa julki.  

Yläneen tyttökoti oli tarkoitettu ”siveellisesti hairahtuneille tyttölapsille”, jotka oikeasti olivat kotoisin rikkinäisistä perheistä. 

Tietokirjansa kirjoittamisprosessin aikana Skyttä tapasi psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti Hilkka Putkisaaren, joka mainitsi, että sellaista diagnoosia kuin ”siveellisesti hairahtunut” ei ole tunnettu psykiatriassa koskaan. 

”Oletukselle tyttöjen seksuaaliselle häiriintyneisyydelle ei ollut olemassa mitään lääketieteellistä pohjaa. Ajateltiin, että syy oli tytöissä itsessään, vaikka valtaosa oli ajautunut kaduille ja joutunut siellä hyväksikäytetyiksi rikkinäisten kotiolojen vuoksi”, Skyttä kertoo. 

Sairaus, köyhyys ja kuolema veivät sijoitukseen

Huvituksen kartanon Skyttä tietää olleen aivan ainutlaatuinen Suomessa. Muutamia tyttöjä, jotka eivät pärjänneet laitoksessa, lähetettiin Ilmajoen työlaitokseen. Se oli tarkoitettu prostituoiduille. 

Huvitusta eli Yläneen tyttökotia tutkinutta Skyttää järkyttää erityisesti erään tyttölapsen kohtalo, jonka koko muu perhe oli kuollut tuberkuloosiin. 

Kun kaikki oli hyvin. Kuvassa Sylvi Skyttä, Outi-vauva ja Pentti Skyttä Oulussa 1950-luvun alkupuolella. Kuva Skytän perhealbumista. 

Muutoin Huvitukseen sijoittamisen syitä olivat vanhempien kuolema, alkoholismi ja sairaus kuten skitsofrenia tai perheen köyhyys. 

Sodassa traumatisoituneet isät ja heidän väkivaltaisuutensa olivat myös sijoituksen syitä. Lisäksi lapsi saattoi päätyä sijoitukseen, jos hän oli tavanomaista ”vilkkaampi”. 

”1960-luku oli myös seksuaalisen vapautumisen aikaa. Kaksi aikakautta, vanha ja moderni törmäsivät toisiinsa. Tämän kanssa kipuiltiin voimakkaastikin”, Skyttä toteaa.

Skyttä sijoitettiin isovanhempien luo Heinäpäähän kuusivuotiaana, mutta teini-ikäisiä Outia ja Soili-sisarta ei. Isovanhemmat kokivat, etteivät he jaksaisi tyttöjen kasvukipuja ja menemisiä. Soili sijoitettiin yhteensä kolmeen eri laitokseen nuoren elämänsä aikana, Outi neljään. Syy sijoituksiin oli ensin isän kuolema ja siitä seurannut äidin alkoholismi. Skyttä kertoo, että loppuvuosinaan äiti pyöri esimerkiksi Kiikelinsaaren alkoholistiporukoissa.

Vanhempien tapaaminen kiellettiin

Tietokirjaansa varten Skyttä on haastatellut yhteensä seitsemää entistä yläneläistä, käyttänyt Kansallisarkiston Turun yksikön arkistomateriaalia, aihepiiriin liittyviä asiakirjoja, aikalaislehtikirjoituksia, tutkimuskirjallisuutta sekä haastatellut asiantuntijoita. 

”Kunnioitan sitä, että naiset tulivat tätä kirjaa varten omilla kasvoillaan, nimillään ja kertomuksillaan esiin. Kokemaansa epäoikeudenmukaista kohtelua Huvituksessa Yläneellä he ovat prosessoineet vuosikymmeniä.”

Skyttä itse koki henkisesti raskaaksi, että hänen alkoholisoitunut äitinsä ei halunnut enää tavata sijoittamisen jälkeen. 

”Olipa äiti millainen hyvänsä, lapsi kaipaa häntä aina. Asiakirjoista kuitenkin löysin tiedon, että isovanhempani olivat kieltäneet tapaamiset”, Skyttä kertoo.  

Kokemus kulkee kirjoissa

Skytän seuraava teos on rikosromaani ja se ilmestyy Liken kustantamana. Skyttä sanoo että kun elämän pimeämpää puolta on nähnyt lapsena ja nuorena, kokemuksia työstää loppuelämänsä.  

”Mikä saa ihmisen tekemään hyvää, mikä aktivoi meissä kaikissa olevan pahan. Se pohdituttaa.”

Skytän Outi-siskosta on tullut tekstiilitaiteilija, jonka töistä välittyy mielikuvitusmaailma. Hän asuu nykyisin Tampereella. 

Yläneen tyttökoti sijaitsi 50 kilometrin päässä Turusta, mutta koulukotitoimintaa siellä ei ole ollut sitten 1990-luvun puolivälin. Sen jälkeen siellä toimi Mannerheimin lastensuojeluliiton kuntoutus- ja kehittämiskeskus. Huvitus oli tämänkin toiminnan lakattua vuosia tyhjillään, mutta nyt se on myyty.

Entisen tyttökodin ostaja sai itselleen 30 kiinteistön kokonaisuuden Pyhäjärven rannalta. Skyttä mainitsee paikan kauneudesta, kun hän kävi siellä kirjaa varten valokuvaaja Vesa Rannan, Outi-sisarensa ja kirjassa tarinansa kertoneen, nykyisen Ruotsissa asuvan Eila Kotkamaan kanssa. 

Juttu on ensimmäisen kerran julkaistu Mun Oulussa 24.8.2022.