Europarlamentaarikot kiittävät Oulun tapaa rakentaa kulttuuripääkaupunkivuotta
Europarlamentaarikot vierailivat Oulussa useissa kulttuurikohteissa, muun muassa Oulun teatterissa. Kuvat: Anne Laurila
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsenet Nela Riehl ja Hannes Heide näkevät Oulun vahvuutena sen, ettei kulttuuripääkaupunkivuotta ole rakennettu vain suurten tapahtumien varaan. Erityistä kiitosta saavat lasten ja nuorten osallistuminen, eri sukupolvien kohtaaminen sekä 39 kunnan yhteistyö.
Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan CULTin valtuuskunta vieraili Oulussa viime viikolla. Kolmipäiväisen vierailun aikana parlamentin jäsenet tutustuivat kulttuuripääkaupunkivuoden tarjontaan, tapasivat kaupungin ja kulttuurialan edustajia sekä vierailivat useissa kulttuurikohteissa. Delegaatiossa oli Euroopan parlamentin jäseniä Saksasta, Unkarista, Itävallasta ja Puolasta.
Vierailun viimeisenä päivänä ohjelmassa olivat muun muassa keskustakirjasto Saari ja Lastenkulttuurikeskus Kotilo. Valtuuskunnan puheenjohtaja Nela Riehl ja parlamentin jäsen Hannes Heide nostivat vierailun aikana esiin erityisesti sen, miten kulttuuripääkaupunkivuosi voi vaikuttaa alueeseen myös varsinaisen juhlavuoden jälkeen.
Itävaltalaiselle Heidelle kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutukset ovat tuttuja myös omasta kotikaupungista. Bad Ischl oli vuonna 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Salzkammergutin alueen kuntien kanssa.
Pitkä prosessi
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden onnistumista ei Heiden mukaan mitata vain sillä, mitä yhden vuoden aikana tapahtuu. Ratkaisevaa on se, mitä vuosi käynnistää ja mitä siitä jää elämään.
Itävaltalaisen europarlaamentikon Hannes Heiden kotikaupunki Bad Ischl oli vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Oulussa Heide kiinnitti huomiota erityisesti lasten ja nuorten vahvaan rooliin, eri sukupolvien osallistumiseen sekä Oulun ja 39 kumppanikunnan yhteistyöhön.
”Oulussa nuoret on saatu hyvin mukaan. Lapsilla ja nuorilla on vahva rooli, ja arvostan myös sitä, miten eri sukupolvet on tuotu yhteen. Tässä Oulu toimii roolimallina tuleville Euroopan kulttuuripääkaupungeille”, Heide sanoo.
Hänen mukaansa kulttuuripääkaupunkitittelin tarkoituksena ei ole vain esitellä sitä, mitä kaupungissa ja alueella jo on.
”Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ei tulla sen perusteella, mitä kaupunki jo on, vaan sen perusteella, mitä siellä halutaan kehittää. Kyse on prosessista. Olennaista ei ole vain itse kulttuuripääkaupunkivuosi, vaan se, mitä sen jälkeen tapahtuu ja miten kehitys jatkuu.”
Oulun tavoitteena onkin pysyvä kulttuuri-ilmastonmuutos: kulttuurielämän rikastuminen ja myönteinen muutos koko alueella. Kulttuuripääkaupunkiohjelmaa toteutetaan Oulun lisäksi 39 kumppanikunnassa.
Heide muistuttaa, että CULT-valiokunta on ehdottanut Euroopan komissiolle, että tulevaisuudessa Euroopan kulttuuripääkaupungin titteli voisi huomioida virallisesti myös laajemman alueen. Nykyisessä mallissa titteli myönnetään yhdelle kaupungille, vaikka kulttuuripääkaupunkivuotta toteuttaisi useita kuntia tai kokonainen alue.
Ei vain juhlahetkiin
Myös CULT-valiokunnan saksalainen puheenjohtaja Nela Riehl painottaa kulttuuripääkaupunkivuoden pitkäjänteisyyttä.
”Oulussa on ymmärretty, ettei Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodessa ole kyse vain näyttävistä yksittäisistä tapahtumista, vaan myös siitä, mitä vuodesta jää elämään. Oulu ei ole keskittynyt muutamaan suureen tapahtumaan, vaan ohjelmaa on ympäri vuoden. Ihmisille on jatkuvasti tarjolla jotain, ja heidät otetaan mukaan toimintaan”, Riehl kiittelee.
Nela Riehlin mukaan Oulun saavutettavuus yllätti positiivisesti. Hän toivoo, että myös pohjoisten ja maaseutualueiden kulttuuri saisi enemmän näkyvyyttä Euroopassa.
Riehlin mielestä tästä on opittavaa myös muualla Euroopassa.
”Kulttuuri on osa jokapäiväistä elämää, ei vain jotakin näyttävää, joka kuuluu tiettyihin juhlahetkiin”, hän painottaa.
Sekä Heide että Riehl nostavat kulttuurin merkityksen myös kulttuuritapahtumia laajemmaksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.
Heide korostaa kulttuurin yhteyttä demokratiaan, osallisuuteen ja talouteen.
”Kulttuuri kuuluu meidän kaikkien elämäämme. Se tekee meistä ihmisiä ja on tärkeää demokratian kehitykselle. Kulttuuri on kuitenkin myös merkittävä taloudellinen tekijä: luovan talouden osuus EU:n bruttokansantuotteesta on yli neljä prosenttia, ja alalla työskentelee yli yhdeksän miljoonaa ihmistä. Lisäksi suuri joukko osallistuu toimintaan vapaaehtoisesti.”
Lastenkulttuuripäällikkö Katri Tenetz antoi unkarilaiselle Viktor Weiszille ja muille CULT-komitean jäsenille Kotilosta kotiinviemisiksi oululaisten lasten tarinoista koostetun The Book of Oulu -kirjan.
Heiden mielestä kulttuurin pitäisi näkyä nykyistä vahvemmin myös EU:n rahoituksessa.
”Kyse ei ole vain rahan käyttämisestä, vaan siitä, että saadaan asioita liikkeelle, lisätään ihmisten ymmärrystä EU:sta ja politiikasta sekä vahvistetaan osallistumista yhteiskuntaan.”
Myös Riehl näkee EU:n mahdollisuuden tehdä enemmän kulttuurin ja Euroopan kulttuuripääkaupunkien näkyvyyden eteen.
”Kulttuuri on demokratian perusta, joten meidän on EU:ssa huolehdittava siitä, että kulttuuri tavoittaa ihmiset niin maaseutualueilla kuin yli valtioiden rajojen.”
Oulun kulttuuripääkaupunkivuodessa molemmat europarlamentaarikot näkevät juuri niitä elementtejä, joita toiminnalla tavoitellaan: kulttuurin ulottumisen kaupunkikeskustan ulkopuolelle, eri-ikäisten ihmisten osallistumisen ja kehityksen, joka ei pääty kulttuuripääkaupunkivuoden viimeiseen päivään.