Aavedata kurkkaa arkitodellisuuden taakse – Kempeleläiset Jupe Keskitalo ja Tuuli Nikki tutkivat outoja ilmiöitä
Jupe Keskitalo ja Tuuli Nikki tutkivat yhdessä ilmiöitä, joille tiede ei löydä selitystä. Kuvat: Tuuli Nikki Photography
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Ihmiset löytävät elämäänsä inspiraatiota erilaisista asioista: Yksi innostuu jalkapallosta, toinen syventyy sukututkimukseen ja kolmannen aika kuluu puutarhan rakentamiseen. Aavedatan perustajan, Jupe Keskitalon, mielenkiinto suuntautui jo nuorena paranormaaleihin ilmiöihin, ja hän hankki käsiinsä kaikki rajatietoa käsittelevät teokset, joita lähialueelta sattui löytymään.
”Luin teini-ikäisenä Rauni-Leena Luukasen kirjan Kuolemaa ei ole, ja se oli jotenkin tajunnanräjäyttävä”, Keskitalo kuvailee.
Elämä vei kuitenkin miehen huomion vuosiksi opintoihin, työhön ja perheeseen, jolloin asioiden tarkempi tutkiskelu jäi taka-alalle.
Vuonna 2011 Keskitalon intohimo rajatietoa kohtaan heräsi jälleen, ja sen jälkeen hän on tutkinut kymmeniä historiallisia kohteita, tehnyt vuonna 2019 Aaveiden jäljillä -sarjan Sub-kanavalle, opetellut käyttämään ilmiöiden havainnollistamiseen tarkoitettuja laitteita, ja lahjoittanut lähes kaiken vapaa-aikansa tutkimusmateriaalien käsittelyyn.
Me emme väitä mitään.
Keskitalon suurin eteenpäin vievä voima on puhdas uteliaisuus ja tutkijalle ominainen intohimo tarkastella asioita monelta eri kantilta.
”Aina puhutaan erilaisista paikoista, joissa toistuu outoja ilmiöitä. Halusin lähteä tutkimaan, mitä niissä oikein tapahtuu”, hän kertoo.
Keskitalo pitää tutkiessaan jalat tiukasti maassa, järjen mukana ja mielen avoimena kaikille mahdollisuuksille.
”Aavedatan motto on: me emme väitä mitään. Yritämme tallentaa laitteiden avulla ilmiöitä ja tapahtumia, ja miettiä, mistä ne voisivat johtua. Monille asioille on arkinen syy, mutta vuosien varrella on tullut eteen paljon sellaista, jolle emme ole löytäneet selitystä”, hän toteaa.
Tutkimusryhmästä tehokaksikoksi
Aavedatan kokoonpano tai toimintatapa ovat matkan varrella kehittyneet ja vaihdelleet. Jupen veli oli mukana alkutaipaleella, ja vuonna 2018 ryhmässä toimi kaikkiaan viisi henkilöä. Tutkimuksista koostettuja jaksoja on julkaistu Youtube-kanavalla, jossa on tällä hetkellä yli 50 000 seuraajaa.
”Ensi hetkistä asti tuli selväksi, että tämän kaltaisen aiheen käsittelylle on kysyntää, ja on tärkeää, että joku antaa sille kasvot”, Keskitalo toteaa.
Kolmisen vuotta sitten kempeleläinen valokuvaajayrittäjä Tuuli Nikki päätyi kuin kohtalon johdattelemana tutkimuksiin työkeikalle, ja sen jälkeen he ovat Jupen kanssa jatkaneet toimintaa pariskuntana.
”Kun työskentelemme kahdestaan, meidän on mahdollista tehdä enemmän tutkimuksia ja viettää kohteissa useita päiviä. Ison ryhmän kanssa aikataulujen sovittaminen oli haastavampaa”, Keskitalo kertoo.
”Pienemmällä porukalla on myös helpompi luoda kohteeseen rauhallinen ja keskittynyt ilmapiiri. Parhaiden tulosten saamiseksi ympäristössä tulee olla mahdollisimman vähän häiriötekijöitä, kuten taustaääniä ja valoja. Sen takia tutkimukset tehdään usein öisin”, hän jatkaa.
Historiaa ja outoja tapahtumia
Kaksikko valikoi tutkimuskohteet tarinoiden ja historian pohjalta. Usein kyseessä on rakennus, jossa monet eri ihmiset ovat kuulleet selittämättömiä ääniä, nähneet kummia hahmoja tai tunteneet jonkun näkymättömän läsnäolon. Kohteisiin voi liittyä historiallisia tapahtumia, mutta tutkimuksia on tehty myös ihmisten yksityiskodeissa ja ulkona.
Oulussa Aavedata on vieraillut Alppimajalla, Tähtitornin kahvilan kellarissa, Varjakan saarella sekä Haukiputaan Martinhovissa ja sen viereisessä päiväkodissa.
Tällä hetkellä Keskitalo ja Nikki etsivät kohteita Suomen kummittelevin koti -sarjaansa. He toivoisivat pääsevänsä tutkimaan myös Muhoksen Päivärinteen sairaalaa, Oulujoen kirkkoa sekä muita kirkkorakennuksia.
Historiallisen Martinhovin tutkimuksissa sattui mieleenpainuva tapahtuma.
”Meillä oli siellä toimittaja ja kuvaaja mukana. Yhtäkkiä puinen tarjotin lensi itsestään leivinuunin päältä lattialle ja se meni keskeltä halki. Täysin samaan aikaan toimittajan ääninauhurilta kyseinen tapahtuma pyyhkiytyi kokonaan pois, vaikka muuten koko tutkimus tallentui normaalisti”, Nikki kertoo.
Mikä laitteet sitten saa reagoimaan ja mistä kaikki tapahtumat johtuvat, niin sitähän me emme varmuudella tiedä.
Nikki ja Keskitalo käyttävät paljon aikaa taustatyön tekemiseen, jotta he osaavat kohdentaa tutkimuksen ydinasioihin. Omien aistien lisäksi he käyttävät apunaan teknisiä laitteita, joiden avulla valvotaan ilmanpaineen-, valoisuuden-, elektromagneettisen kentän-, lämpötilan-, ilmankosteuden- sekä äänenpaineen muutoksia.
Uusimmassa Suomen kummittelevin koti -jaksossa tutkimuslaitteet piippasivat tiuhaan Ylikiimingissä sijaitsevassa vanhassa koulurakennuksessa, joka on sittemmin otettu asuinkäyttöön. Asukkaat ovat kokeneet näkevänsä rakennuksessa pienen tytön ja miehen hahmot, havainneet outoa tupakan hajua ja ihmetelleet itsestään liikkuvaa palloa.
Tutkimusten aikaan sls-kameraan ilmestyi hahmo, Ghost Boxin kautta kuului monia ääniä ja lopuksi Keskitalon ullakolle pystyttämä lautarakennelma kaatui.
”Tavoitteena on saada paikan päällä havaintoja yhtä aikaa mahdollisimman monen eri laitteen kautta. Mikä laitteet sitten saa reagoimaan ja mistä kaikki tapahtumat johtuvat, niin sitähän me emme varmuudella tiedä”, Keskitalo painottaa.
Analyysiä ja kyseenalaistamista
Sanalliseen kommunikointiin käytetään Ghost Box -laitetta, joka skannaa nopeasti eri taajuuksia. Valkoisen kohinan läpi kuuluu useimmiten lyhyitä yhden tai kahden sanan vastauksia tutkijoiden esittämiin kysymyksiin. Tutkimusten jälkeen alkaa suurin työ, eli materiaalin analysointi ja videoiden editointi.
”Ghost Box pitää kovaa kohinaa, joten paikan päällä on välillä vaikea saada vastauksista selvää. Kuuntelen ne myöhemmin hidastettuna, jolloin sanat tulevat esille”, Keskitalo kertoo.
Videoilta etsitään myös muita ääniä, pieniä valoilmiöitä ja varjojen pilkahduksia. Ääninauhureiden, lämpökameroiden ja sanelukoneiden tulosten purkamiseen saa kulumaan tunnin ja toisenkin. Keskitalo ja Nikki käyttävät kuitenkin mielellään aikansa heille tärkeän asian parissa, vaikka eivät saa siitä rahallista korvausta.
”Kyllä näihin hommiin menee paljon enemmän aikaa kuin leipätyöhön”, naurahtaa lääkärihelikopterissa ensihoitajana työskentelevä Keskitalo.
”Mutta Aavedata on minulle tärkeämpi asia kuin pelkkä harrastus; tämä on mun juttu, ja tätä minä haluan tehdä. Aivan sama, mitä joku siitä ajattelee”, hän painottaa.
”Silti täytyy kyllä myöntää, että kun laitoin autoni kylkeen Aavedata-tarrat ja ihmiset alkoivat tulla tankilla ja kaupassa juttelemaan, ajattelin, että mitähän tästä vielä seuraa”, virnistää Keskitalo.
Kyllä sitä kuitenkin miettii, että miten se voisi olla sattumaa, että jossain paikassa aina tapahtuu samoja ilmiöitä vuodesta, ja jopa vuosikymmenestä toiseen.
Vaikka tutkijat saavat laitteiden kautta selkeitä vastauksia, kokevat selittämättömiä tapahtumia ja näkevät omin silmin kameroissa hahmoja, on ajatuksissa vahvasti mukana oman kokemuksen kyseenalaistaminen ja kriittinenkin tarkastelu.
”En tiedä, uskonko edes itse mihinkään yliluonnolliseen, vaikka näitä asioita tutkinkin”, naurahtaa Nikki.
”Kaikki kokemukset ovat lisänneet mielenkiintoa ihmisen psykologiaa kohtaan ja olen alkanut perehtyä siihen syvemmin. Eri tilanteissa oppii myös kohtaamaan pelkoja ja oman pään sisäisiä asioita”, hän toteaa.
”Kyllä sitä kuitenkin miettii, että miten se voisi olla sattumaa, että jossain paikassa aina tapahtuu samoja ilmiöitä vuodesta, ja jopa vuosikymmenestä toiseen. Eihän sekään ole kovin todennäköistä, että kaikki ne ihmiset, jotka asian kokevat, olisivat jotenkin vialla päästään”, lisää Keskitalo.
Avoimesti esillä
Keskitalo ja Nikki eivät salaile tai peittele kiinnostuksen kohteitaan, vaikka he ovat tietoisia siitä, että aiheet jakavat mielipiteitä.
”Olen huomannut, että avoimuus on vaikuttanut siihen, että ihmiset uskaltavat kertoa meille omia kokemuksiaan – myös sellaisia, joita he eivät uskalla kertoa kenellekään muulle siinä pelossa, että joku pitäisi heitä täysin hulluna”, Keskitalo kertoo.
”Meidän tavoitteemme on tutkiminen ja tietoisuuden lisääminen. Jos asioita ei ymmärrä, ne voivat tuntua pelottavilta. Meidän videoiden ja eri kanavien kautta ihmiset voivat rauhassa tutustua erilaisiin ilmiöihin”, Nikki jatkaa.
Seuraajia tutkijakaksikolla riittää. Youtube-kanavan lisäksi aaveiden maailmat kiinnostavat useita tuhansia Facebook- ja Instagram -seuraajia, jotka ovat myös perustaneet omia ryhmiään, joissa keskustelevat aiheista ja jakavat tietoa keskenään.
Keskitalo on aktiivisesti vuorovaikutuksessa seuraajien kanssa ja pyrkii vastaamaan kaikkien kysymyksiin. Aavedatan toimintaan kuuluvat myös Ghostfest-tapahtumat, joiden aikana tehdään osallistujien kanssa yhteinen tutkimus ennalta sovitussa kohteessa. Suunnitelmissa siintää myös Oulussa järjestettävä tapahtuma.
”Kyllä meidän tavoitteenamme on olla Suomen parhaita aavetutkijoita. Me tehdään tätä hommaa täysin rehellisin ja avoimin kortein, eikä tutkimushetkissä ole koskaan mitään näyteltyä tai lavastettua. Hommat ovat kehittyneet hyvälle mallille ja tästä se vain syvenee”, toteaa Keskitalo lopuksi.
Lisätietoa löydät tästä linkistä.
