Turvallinen koulu syntyy yhteistyöstä ja kohtaamisista – hyvät kokemukset ja ratkaisut käyttöön
Emilia Nurmela ja Satu-Maaria Toppinen työskentelevät Turvallisuutta ja tunteita kouluun -hankkeessa, jonka avulla ehkäistään kiusaamista, väkivaltaa, häirintää ja syrjintää oululaiskouluissa. Kuva: Milena Kotajärvi
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Voimattomuus ja keinottomuus. Nämä tunteet nousevat usein esiin, kun koulun ja perheiden arjessa puhutaan kiusaamisesta. Näitä tunteita kokevat opettajat, huoltajat ja ennen kaikkea oppilaat. Kaiken taustalla on yksi yhteinen ja jaettu tavoite: turvallinen oppimisympäristö, jossa jokaisella on hyvä olla.
Oululaisen Turvallisuutta ja tunteita kouluun -hankkeen avulla ehkäistään kiusaamista, väkivaltaa, häirintää ja syrjintää kouluissamme. Turvallista kouluympäristöä kehitetään sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja että koulujen ja huoltajien välistä yhteistyötä vahvistamalla.
Hankkeen työntekijät Satu-Maaria Toppinen ja Emilia Nurmela kertovat, että kehittämistyön tueksi kerätään kokemuksia ja näkemyksiä oppilailta ja huoltajilta.
“Huoltajien kysely on avoinna 15. syyskuuta asti, ohjeistus ja vastauslinkki löytyvät Wilman tiedotteista. Huoltajien vastaukset ovat erittäin tärkeitä, sillä ne auttavat kehittämään koulujen ja huoltajien välistä yhteistyötä sekä tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia entistä paremmin.”
Vastauksia käytetään koulujen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja oppimateriaalien kehittämiseen.
Selkeät toimintaohjeet ja mittarit tärkeitä
Kiusaaminen on kasvanut koulun henkilökunnan ja huoltajien välille jopa mielipiteitä jakavaksi käsitteeksi.
“Syy tähän juontaa usein tiedonkulun haasteista ja keinottomuudesta sanoittaa sitä, mitä kiusaamisen torjumisen eteen on tehty, tehdään koko ajan ja mitä voisimme vielä yhdessä tehdä”, Satu-Maaria Toppinen kuvailee.
On inhimillistä toivoa, että kiusaaminen voitaisiin poistaa kokonaan. Ennaltaehkäisevä työ ja välittävän koulukulttuurin vahvistaminen luovat tärkeän perustan kiusaamisen vähentämiselle. Vaikuttavampi ja kestävämpi tavoite on rakentaa arkea, jossa kiusaaminen tunnistetaan ajoissa, siihen puututaan johdonmukaisesti ja jokainen osapuoli tietää, miten toimia.
“Tarvitsemme selkeitä käytäntöjä, yhteisiä kirjaamisen tapoja sekä tukea, joka jatkuu myös tilanteiden jälkeen niin oppilaille kuin huoltajillekin. Kun käytössämme on selkeät toimintaohjeet ja yhteiset mittarit, voimme myös oppia ja johtaa toimintaa tiedolla, ei vain tunteella”, Emilia Nurmela pohtii.
Tavoitteena turvallinen ja välittävä ilmapiiri
Kiusaaminen ei ole yksiselitteinen ilmiö. Sen tunnistaminen ja määrittely voi olla haastavaa ammattilaisillekin. Kouluarjessa oppilaiden välillä tapahtuu päivittäin erilaisia ristiriitatilanteita. Siksi avoin ja jatkuva keskustelu on välttämätöntä koulun henkilökunnan kesken, oppilaiden kanssa ja kotien suuntaan.
Yhä useammin puhutaan kouluväkivallasta, jotta muistamme näiden ilmiöiden vakavuuden ja niiden jättämät jäljet. Turvallisuutta ja tunteita kouluun -hankkeessa halutaan muuttaa kiusaamiseen liittyvää riittämättömyyden kokemusta yhdessä.
“Tavoitteena on turvallinen ja välittävä ilmapiiri, jossa jokainen kokee itsensä merkitykselliseksi ja nähdyksi. Tiedämme myös, että luokan yhteisillä normeilla on keskeinen vaikutus kiusaamiseen. Siksi niiden tunnistaminen ja yhdessä määrittely on tärkeä osa työtämme. Muutos syntyy kohtaamisissa”, Toppinen ja Nurmela avaavat.
Hyvät käytännöt jakoon
Hankkeessa on jo kartoitettu koulujen nykyisiä toimintamalleja kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan tilanteissa sekä tunne- ja turvataitokasvatuksen toteutuksessa. Samalla on tunnistettu sekä hyviä käytäntöjä että kehittämiskohteita. Samoista teemoista on kysytty myös 4.–9.-luokkalaisilta.
Tietoja hyödynnetään hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa, jotta työ vastaa mahdollisimman hyvin kouluarjen tarpeisiin.
Lue lisää Turvallisuutta ja tunteita kouluun -hankkeesta tästä linkistä.