Härvelinin ihmeelliset härvelit – Tietomaan Masiina vie kuvitteellisen höyryrobottitehtaan maailmaan
Tietomaan näyttelyvastaava Jukka Pitkänen ja osa Masiina-näyttelysalin vetonaulaa: valtavaa höyryrobottia. Kuvat: Sampo Puoskari
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tietomaan uusi aika alkaa, kun ovet avautuvat yleisölle parin vuoden remonttitauon jälkeen 9. lokakuuta avattavassa museo- ja tiedekeskus Tiimassa. Samalla kävijät pääsevät Masiina-nimen saaneessa näyttelyssä keskelle hieman salaperäisen tunnelman täyttämää tehdassalia.
Masiinaan ei astuta kuten mihin tahansa näyttelytilaan, vaan eteen avautuu rakennustöiden aikana vanhan nahkatehtaan alta paljastunut ja unholaan painunut höyryrobottitehdas. Se perusti vuonna 1869 masinisti A. D. Härvelin.
Täsmennettäköön heti, että näyttelyn tarina on tietysti kuvitteellinen, ja se toimii kehyksenä yli kahdellekymmenelle toiminnalliselle kohteelle, joissa itse kukin voi testata taitojaan mitä moninaisimmilla tavoilla. Tarinan mukaan tehtaanjohtaja Härvelin testasi Masiinan laitteilla työntekijöidensä kyvykkyyksiä ja pystyi siten sijoittamaan heidät parhaita ominaisuuksiaan vastaaville työpisteille uraauurtavassa tehtaassaan.
Piikit selän alla
Yksi Masiinan kohteista on fakiirin peti, jota Tietomaan näyttelyvastaava Jukka Pitkänen käy testaamaan ensimmäistä kertaa. Samalla periaatteella toimiva laite oli myös entisessä tiedekeskuksessa, ja piikkipedin luvattiin tulevan myös uusittuun Tietomaahan.
Kunnioitettavat 1645 terävää piikkiä odottavat uskalikkoja.
Fakiirin pedissä on 1645 terävää piikkiä, jotka nostetaan kahvasta ylös, ja lopulta kävijä makaa niiden varassa. Kuulostaa hurjalta, mutta tässä kuten muissakin kohteissa on takana tiede. Ei tule Pitkäselle vilpoista kesäpaitaa, vaan selkämys on ehjä, vaikka piikit ovat ehtaa metallia.
”Se on ollut yksi ensimmäisiä Tietomaan laitteita, ja todella suosittu. Ensimmäinen versio tehtiin parturin tuolista. Eli siitä otettiin se mekanismi, ja itse asiassa parturin tuolista käytettiin kaikki muutkin osat. Yläosasta tuli virtuaalikypärä yhteen maailmaan ensimmäisistä yleisökäyttöön tarkoitetuista virtuaalimaailmoista”, Pitkänen kertoo.
Kaunista katsottavaa
Masiinan tehdasympäristö on hieman hämyinen. Vaikka kaikki kohteet ovat tuliteriä, rakentamisesta vastaava Fantasia Works on loihtinut niihin patinoituneen ja ajan kuluttaman ilmeen.
Kohteiden rakenteetkaan eivät ole mitään tusinatavaraa, vaan niissä on hienoja yksityiskohtia ja taiten harkittuja osia käyttövivuista alkaen. Tämä juontuu siitä, että ennen esimerkiksi voimalaitosten valvontakonsolit olivat suoranaisia taideteoksia.
Viipaloitu ihmishahmo havainnollistaa lääketieteen ja keino-osien mahdollista tulevaisuutta.
Sellaisilta näyttävät monet näyttelykohteetkin. Jukka Pitkänen pysähtyy viipaloitua ihmistä esittävän kapistuksen kohdalle. Siinä kävijät voivat tutkia, millaisia keino-osia ihmisten eri ruumiinosien korvaamiseen tai parantamiseen saatetaan tulevaisuudessa nähdä.
”Tämä jos olisi taidemuseossa, niin tämähän melkein toimisi sielläkin. Tämä on visuaalisesti todella hieno. Ja aitoa koivuvaneria. Tämä on ’Artekkia’ tämä. Käsityötaitoa”, Pitkänen kehuu.
Kiehtova äänimaailma
Samalla, kun kävijät voivat mittailla omaa taitotasoaan esimerkiksi näkö- ja kuulomuistissa, ponnistusvoimassa, reaktionopeudessa ja hammaspyörien oikean välityksen rakentelussa, näyttelytilaa hallitsee sinne varta vasten sävelletty tilateos. OiOi Collectiven loihtima äänimaailma tuo esiin vilkkaan tehdassalin vaikutelman, ei häiritsevästi, vaan tunnelmaa upeasti kohottaen.
Lamput syttyvät, kun hammasrattaiden pyörimisliike välittyy perille asti.
Masiinassa kävijöitä odottaa siis toiminnallinen, visuaalinen ja auditiivinen kokonaisuus, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Kaiken kruunaa salin keskipisteenä oleva viimeinen tehtaasta valmistunut höyryrobotti – iso sellainen.
Näyttelyn myötä Tietomaa astuu uuteen aikakauteen – kuvitteellisesti vanhoja muistellen.
Masiina avautuu Tiimassa 9. lokakuuta. Samalla avataan muun muassa Aurora Revelare- ja Eläinten jäljillä -näyttelyt sekä oppimisympäristö Värkkäämö.