Ministeri Mari-Leena Talvitie avasi puoliväliriihen päätöksiä: korkeakoulutettujen määrä kasvuun ja Pohjoinen ohjelma toteutukseen
Oulun kulttuurijohtaja Sami Ylisaari, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Vilma Sippola, Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen Pia Alatorvinen, ministeri Mari-Leena Talvitie, Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen ja Oulun musiikkijuhlasäätiöllä pestinsä vastikään lopettanut Maria Mannermaa saivat aikaan hyvää keskustelua ministerin kyselytunnilla. Kuvat: Anne Laurila
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie esitteli maanantaina Oulun yliopistolla järjestetyllä kyselytunnilla hallituksen puoliväliriihen päätöksiä. Oululle päätöksissä oli mukana mukavia uutisia, muun muassa Pohjoisen ohjelman osalta.
Vuoden alusta ministeripestissään aloittanut oululainen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) uskoo rakentavaan keskustelukulttuuriin ja haluaa olla sitä edistämässä itsekin. Siksi hän kutsui oululaiset tieteestä, taiteesta, koulutuksesta ja kulttuurista kiinnostuneet koolle Oulun yliopistolle kyselytunnille avatakseen hallituksen puoliväliriihen päätöksiä ja vastatakseen paikalle tulleiden kysymyksiin.
Oululaisittain puoliväliriihen päätökset eivät ole huonoimmasta päästä: Pohjoisen ohjelman toteutus starttaa 20 miljoonan euron rahoituksen turvin, jolla aloitetaan suunnittelu eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta Ruotsista Suomeen. Suomen johdolla aletaan valmistella myös Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä Pohjoista ohjelmaa. Hallitus luottaa Oulun huippuosaamiseen 6G-tutkimuksessa ja varaa viisi miljoonaa euroa 6G-tutkimuksen kaupallistamiseen ja skaalaamiseen.
”Iloitsen myös siitä, että kulttuuri- ja taidealoille ei enää lisäsäästöjä tule tällä erää, kyse on torjuntavoitosta”, ministeri sanoi.
Ministeri Talvitien työ saikin kiitosta puheenvuoroissa kulttuurialan säästöjen torjumisesta vaikeassa taloustilanteessa. Itse hän toivoo ministerikautensa tulevansa muistetuksi korkeakoulutuksen uudistuksista.
Tavoitteena koulutustason nosto
Korkeakoulutettujen suomalaisten nuorten osuus halutaan nostaa viiteenkymmeneen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Siksi lisäaloituspaikkojen rahoitusta on nostettu tällä hallituskaudella. Jatkossa opiskelijalla voi olla vain yksi saman tasoinen opinto-oikeus kerrallaan, minkä arvioidaan vapauttavan 1500 aloituspaikkaa ensikertalaisille.
”Toivon, että entistä useampi nuori pystyy tavoittelemaan omia unelmiaan korkeakoulutuksen kautta, sitä haluamme tukea puoliväliriihen korkeakoulu-uudistuksilla. Pelkkä uusien aloituspaikkojen lisääminen ei riitä siihen, että saamme korkeakoulutettujen määrää nostettua”, Talvitie sanoi.
”Jatkossa ilman korkeakoulupaikkaa jäänyt, ensimmäistä opinto-oikeutta hakeva nuori voi saada 30 opintopisteen opintosetelillä mahdollisuuden opiskella avoimessa korkeakoulussa. Tällä uudistuksella tarpeettomat välivuodet vähenevät ja korkeakouluopinnot voi aloittaa sujuvasti.”
Tulevaisuudessa kokonaisen korkeakoulututkinnon voisi suorittaa avoimessa korkeakoulussa, mutta ministeri arvioi, että näin mittavan uudistuksen läpivieminen tulee kestämään pitkään. Opintosetelin osalta eteneminen tulee olemaan rivakampaa.
”Opintosetelin valmistelu etenee nopeasti ja uskon, että se voisi olla käytössä jo ensi vuoden lopulla, viimeistään vuoden 2027 aikana”, Talvitie arvioi.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien kyselytunti järjestettiin Oulun yliopistolla. Tilaisuuden tavoitteena oli avata yleisölle puoliväliriihen budjettipäätöksiä.
Korkeakoulu-uudistuksia ei ministerin kyselytunnilla kritiikittä kuunneltu, sillä korkeakoulutukseen kohdentuu 52,7 miljoonan euron säästöt vuodesta 2026 alkaen. Useissa puheenvuoroissa oltiin huolissaan säästöjen vaikutuksesta korkeakoulujen perusrahoitukseen ja sitä kautta autonomiaan päättää, miten valtionrahoitusta käytetään.
Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Vilma Sippola toi esiin huolen, että maksullisten tutkintoanto-oikeuksien käyttöönotto avoimessa korkeakoulussa loisi maksullisen oikoreitin, joka hyödyttäisi vain maksukykyisiä opiskelijoita ja synnyttäisi huonoimmassa skenaariossa eriarvoisia tutkintoja. Ministeri kuitenkin vakuutti, että Suomessa tulee jatkossakin olemaan maksuton korkeakoulu ja tutkintoon johtavat koulutukset tulevat olemaan saman arvoisia.
Ministerillä oli tarjota myös Oulun korkeakouluille porkkana.
”Haluamme kasvattaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta neljään prosenttiin ja vahvistamme ensi vuonna tutkimusrahoitusta yliopistoille 20 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakouluille 10 miljoonalla eurolla. Vuoden 2027 rahoitukset nousevat 39 miljoonaan yliopistoille ja 15 miljoonaan ammattikorkeakouluille”, Talvitie summasi.
Oulussa käytetään eniten rahaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan Suomessa asukasta kohden, minkä vuoksi ministeri arvioi, että oululaisilla korkeakouluilla on hyvät edellytykset menestyä hyvin T&K-toimintaan varattua rahoitusta hakiessa.
Kurssin muutos kulttuurille
Tiede- ja kulttuuriministerillä ei ollut vielä tarjota ratkaisua siihen, milloin taiteen ja kulttuurin budjetti nousisi nykyisestä 0,6 prosentista yhteen prosenttiin, mutta jotain positiivista näkymää on valmistelussa ministerin pöydällä myös kulttuurialalle.
”Meillä on työrauha seuraavat kaksi vuotta lähteä toteuttamaan kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelmaa, kun kulttuuriala välttyi lisäleikkauksilta. Lisäksi edistämme yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän ja avms-direktiivin lainsäädäntövalmistelua, joiden myötä näköpiirissä on lisäresursseja kulttuuritoimijoille”, Talvitie kertoi.
Taide- ja kulttuurialaa ministeri houkuttelee myös laajempaan yhteistyöhön.
”Puhun vahvasti sen puolesta, että elinkeinoelämä palautuisi tukemaan vahvemmin taide- ja kulttuurialoja. Myös kulttuurialojen sisällä on löydettävissä uusia yhteistyötapoja.”
Puoliväliriihen päätöksen mukaisesti Suomi satsaa kokonaisturvallisuuteen ja kasvattaa puolustusmenoja 3,6 miljardilla vuoteen 2029 mennessä. Tässä kulttuurilla nähdään mahdollisuus, sillä kulttuuri vahvistaa resilienssiä ja henkistä kriisinkestävyyttä.
”Kun kulttuuri ja taide saadaan sanoina ja asioina nostettua turvallisuutta koskeviin strategioihin ja asiakirjoihin, niin se on jo itsessään merkittävä kurssin muutos. Se mahdollistaa, että jatkossa kokonaisturvallisuuteen ohjatuista määrärahoista voisi jotain kanavoitua myös kulttuurialalle.”
Monipuolinen keskustelu tieteen, koulutuksen ja kulttuurin teemoista rakentavassa hengessä oli sitä, mitä ministeri Talvitie esikuntansa kanssa tuli Oulusta hakemaan. Tuvan täydeltä kuulijoita ja kyselytunnin jälkeen jatkuneet keskustelut osoittivat, että puoliväliriihen päätösten avaamiselle oli Oulussa tilausta.
”Ei ole kymmenen vuoden aikana ollut yhtä hyviä fiiliksiä kyselytunnilla, tuli toinen toistaan tärkeämpiä, ajassa olevia ja rakentavia kysymyksiä!” Talvitie summasi aamupäivän antia.